perjantai 29. heinäkuuta 2016

Sairaalakassi(t?)

Loppuraskauden kysymysten TOP 3:n kirkkain johtotähti: Joko sairaalakassi on pakattu ja valmiina? Ööh, ei vielä.. Ehkä pitäisi. Eteenkin nyt, kun elämme epävarmoja päiviä. Jossain neuvotaan pakkaamaan kassi hyvissä ajoin, vaikkapa kuukautta ennen laskettua, jotta on sitte varmuudella valmiina. Noh, parempi muutamaa päivää ennen kuin ei silloinkaan.

Vaan mitä mukaan? Hammasharja! (Sairaalan kovapiikkisten harjojen ajattelu saa ikeneni vuotamaan jo valmiiksi..) Ostin tuliterän manuaaliharjaksen, sillä sähkäriäni tarvitsen vielä. Uutuuttaan huokuva Colgate lojuu yksin paketissaan tyhjän kassin vieressä. Mitä muuta? Lyö tyhjää. Mitä oikeasti siellä voi tarvita? Netistä löytyy jos jonkinlaista listaa. Jos niitä lähtisi noudattamaan, ei yksi maximatkalaukku riittäisi. Katsoin listoja ihan mielenkiinnosta ja silmät pyöreänä tein todella rajua karsintaa.

Omia vaatteita: edestä avattava yöpaita, aamu-/kylpytakki, alushousuja, tohvelit tai sandaalit, sukkia, imetysliivit, mukava oloasu jne.
Not, not, not. Allekirjoittanutta ei suoraan sanottuna huvita viedä omia (tai vauvan) vaatteita sairaalan hikustus-, verestys- ja erityssirkukseen mähmättäväksi. Eri asia olisi, jos sairaalajakso venyisi viikkojen mittaiseksi. Silloin omat releet voisivat tuoda tilanteeseen inhimillisyyttä. Kun suunnitelmissa kuitenkin on muutaman päivän mittainen perusvisiitti, onko mitään mukavampaa kuin suihkusta tullessa nakata maito- ja verilaikullinen paituli pesulan hoidettavaksi ja kopata pinosta itselleen putipuhdas, väljä ja pehmeäksi peseytynyt vaatekerta. Sama linja koskee myös tossuja. Kaikenlaisten eritevalumien pelossa liipustan mielelläni sairaalan släpäreissä muutaman päivän. Verkkoalushousut kelpaavat niin ikään tälle takalistolle ja sairaalamme synnytysvuodeosastolta saa myös omaksi yhdet "kertakäyttöiset" imetysliivit, joita moni on käyttänyt pitkään vielä kotonakin. Eli sairaalassa käytettäviä vaatteita en kassiini pakkaa ollenkaan.

Kodikasta rekvisiittaa: rentouttavaa lempimusiikkia, kaurapussi, jumppamatto ja fysiopallo (jos sairaalassa ei ole), TENS-laite, hierontaöljyä, patterikäyttöisiä kynttilöitä tai yövalo, omia tyynyjä tai tyynyliinoja, oma päiväpeitto tai täkki, kuva tai muu rakas esine.
Hmm.. Musiikki varmaankin toimii monille, mut itse en ole sen sortin sävelrentoutuja, että sulosointia synnytyssaliin kaipaisin. Hierontaöljyä? Ehkä..? Kaurapussia harkitsin, mut taidanpa rajoittaa kissankarvaisen pussin käytön kotioiloihin ja sairaalassa tukeutua henkilökohtaiseen käyttöön saatavaan "kertsikka-geelipussiin", Curapaxiin. Niin ikään jumppapallot, matot, säkkituolit ja TENS löytyvät uskoakseni jokaisesta itseään kunnioittavasta synnytyssairaalasta, joten niiden (hankkiminen ja) pakkaaminen on turhaa. Mitä muihin rekvisiittoihin tulee, niin kaksi pointtia: A. En edelleenkään ajatellut jäädä asumaan laitokselle. B. Hygienia, hyvät ihmiset, hygienia! Kuten edellä, mieluummin mähmästän omat vuodevaatteeni sitten kotona kuin sairaalassa.

Henkilökohtaiset hygienia- ym. tarvikkeet: Huulirasva, hiusharja/renksuja, imukykyisiä terveyssiteitä, liivinsuojia, lanoliinivoidetta (arkoihin nänneihin), hygieniatuotteita ja kosmetiikkaa, kosteusvoidetta.
Ah, now we're talking. Ainakin osittain. Terveyssiteitä löytyy vuodeosaston saniteettitiloista ja valittavissa on yleensä vähintään kaksi mallia vuodon määrän mukaan. Liivinsuojia voisi ottaa parit mukaan varmuudeksi. Niidenkin tarve on siinä ja siinä, sillä alussa kun rinnanpäät joutuvat muutenkin kovalle koitokselle, ei ylikuivana pitävä imulappu välttämättä paranna tilannetta. Oikeastaan päin vastoin. Rinnanpäille ennenminkin suositellaan ilmakylpyjä ja ihon hoitoa maitotipalla tai rasvalla. Sitä rasvaakin saa talon puolesta, joten oma lanoliini saattaa jäädä kylppärin kaappiin. Myönnettäköön, et sairaalan pesunesteet ovat onnettomat, joten tutut hiusten ja vartalon pesunesteet kannattaa pakata. Lisäksi jos haluan näyttää ihmiseltä (edes kotiinlähtöpäivänä), on harja ja ripsari hyvä olla listalla.

Eväitä ja energiaa: voileipiä, hedelmiä, keksejä tai myslipatukoita, urheilujuomaa, suklaata. Luumuja ja lakuja (helpottamaan ummetusta).
Kenelle? Eiralle ehkä, mut ei mulle kiitos. Osaston puolella on ruokaa/välipalaa tarjolla ja synnytyssalissa tuskin tulee piknikkiä pidettyä. Jos salissa ruuan tarvetta tulisi ja jotain saisi alas, löytyy synnytysosastonkin jääkaapista jugurttia, kiisseleitä ja pehmeää keittoa/lientä, joita kätilö pyydettäessä kiikuttaa. Synnytyksen käynnistyttyä siellä ei kuitenkaan enää nautita kiinteitä, sillä pehmeä nestemäinen sulaa tuoksinassa kiinteitä herkkuja ripeämmin. Sitä paitsi jos ilmassa leijuisi puukon alle joutumisen uhka, ei tarvitsisi ajatella syövänsä mitään. Tuskin syöminen muutenkaan tuntuu ajankohtaiselta, sillä kun synnytys pärähtää kunnolla käyntiin avautumisvaiheeseen usein liittyy huonovointisuutta ja oksentelua. Samaan syssyyn viisas keho luopuu ylimääräisestä painolastista ja vatsakin toimii vilkkaasti, joten ummetus tuskin muodostuu vaivaksi. Jos muodostuisikin, niin siinä harvemmin ennättää odottaa luumun suotuisia vaikutuksia, joten oikotie onneen olisi peräruiske. Synnytyksen jälkeen taas vuodeosastolla on luumunektaria litkittäväksi. Lisäksi lääkekaapista löytyy taatusti pehmentäviä rakeista ummetuslääkkeisiin, joten omat luumut saavat jäädä kaappiin odottamaan kotiutumista. Eli ruokaa tulee otettua mukaan Eiran mieltymysten mukaisesti, joskin senkin suunnitelman Eira kuittasi sanoin "Onhan siinä kauppa heti kadun toisella puolella."

Muuta: Neuvolakortti. Puhelin, kamera, laturi, muistivihko ja lukemista.
Todellaki, todellaki, todellaki. Kortti kulkee mukana koko ajan. Puhelin saa toimittaa sekä muistivihon että kameran virkaa. Laturi on muistettava ehdottomasti. Sen sijaan lukemiseen en ajatellut ehtiä panostamaan, mut mikäli olen väärässä ja sairaalavisiitti venyy, voinee Eira tuoda kirjan joku päivä tullessaan.

Vauvalle: Vaippoja ja puhdistuspyyhkeitä, 3 kokobodya (jotka kiinnitetään edestä), sukat, tumput ja myssy sekä tutti.
Siis täh; kas kun ei kylpyammetta tai omaa vaakaa..? Nää kaikki taitaa jäädä väliin. Sairaalapäivät pikkuisemme saa äitinsä tapaan viihtyä ison talon tarjoamissa vaatteissa ja vaipoissa. Kakkapyllyn saa pestyä hanan alla ja tutille ensipäivinä ei käyttöä ole. Ensisijaisesti toivon imetyksen käynnistyvän vauvantahtisesti, joten alkuun pikkuinen on varmaan paljon rinnalla opettelemassa ja imutarvettaan tyydyttämässä. Enkä ajatellut heti alkumetreillä sekoittaa hänen opetteluaan tutin tukemalla kapealla imuotteella. Jos jostain syystä (esim.joutuu valohoitoon tai lastenosastolle, eikä voi olla rinnalla) tarvitsee turvakseen tuttia, sen saanee nykyäänkin vielä sairaalasta. Rintakumi niin ikään on toivottavasti tarpeeton kapistus, joten sellaisen saa osastolta tai hankitaan kaupasta vasta jos tarvitaan.

Kotiutusvaatteet itselle ja vauvalle.
Tarpeelliset kyllä. Tarpeen ottaa mukaan sairaalaan lähtiessä? Ei. Ne ollaan kyllä suunniteltu valmiiksi. Kotiinlähtötamineet ja turvakaukalo tarvitaan vasta kotiinlähtöpäivänä, joten Eira voi tuoda ne tullessaan meitä hakemaan. Näin säästyy tilaakin, sillä sairaalan säilytysmahdollisuudet ovat varsin rajalliset.

Eli mitä siihen mukaan tulevaan sairaalakassiin tämän kaiken pähkäyksen päätteeksi pakataan?

  • pesupussi: matkakokoiset shampoo, hoitoaine, suihkusaippua ja kosteusvoide, pikkuinen Vichyn kasvopesuvaahto, hammasharja ja tahna, dödö
  • Harja, puuteri, ripsari ja huulirasva. Luomiväri? (Lähdenhän sairaalasta hehkeänä kuin Iso-Britanian monarkit ikään?)
  • maidonkerääjä (aran rinnanpään suojaksi/ilmakylpyilyyn ja imetyksen ajaksi jos valumaa ilmenee)
  • pari ohutta yösidettä (jos sairaalan valikoima ontuu kotiinlähtiessä)
  • parit liivinsuojat (viimeistään kotiutuessa laitettavaksi, ettei puolimatkassa maitoläiskät korista rinnuksia)
  • raskausvitamiineja ja probiootteja muutama kapseli
  • varalaturi valmiiksi kassiin, puhelin mukaan kun lähdetään.
  • harsoliina (koska sellainen olo)
  • Supersalmiakkipussi - siksi ;)
  • Kimalaisen Ainu-pupu ja mummin kutoma turvalonkero (tunnelmaa vauvan sänkyyn tuomaan ja vauvalle näprättäväksi)
  • Eiralle mukava edestä avattava paita vauvan ihokontaktia varten. Puhdas varanuttu, jos synnytysreissussa rähjääntyy. Jalkaan mukavat jalkineet.
  • Ja se neuvolakortti!

Perässä saapuvaan kotiinlähtökassiin:
Vauvalle:

  • ohut pitkähihainen kietaisubody ja housut, kahta kokoa 50 ja 56
  • varuiksi vähän paksumpi collari-yläosa, vaihtoehdoksi puuvillainen neulepuku
  • Ruskovillan silkkimyssy
  • ohuet tumput, sukat ja polvimittaiset töppöset
  • merinovillainen vauvanpeitto (mahdolliseksi lisäsuojaksi niin viileyden kuin lämmönkin varalle)

Itselle:

  • alushousut ja omat imetysliivit
  • imetyspaita (mallia mukava)
  • housut. Hmm.. Mukavat äitiysfarkut (paitti jos bebassa on 15 tikkiä, voi slimmit farmarit olla vähemmän mukavat). Siis vaihtoehdoksi löysät pellavahousut (Ne matalalanteiset? Painaa muuten just haavaan, jos leikkuutupaan joutuis..) Ja trikoinen maximekko (varma, joskaan ei imarteleva valinta)
  • joku huivi ja neule

Hankalaa arvioida säätä, vauvan kokoa ja omaa kuntoa, joten kotiutuskassiin suunniteltiin pakattavaksi kevyesti vähän kaikenlaista. Melko maltillisena molempien kassien sisältö pysyy, mut luotan siihen et tällä kyllä pärjätään. Toisilla on omia tärkeitä juttuja, jota haluaa ottaa mukaan synnytyksessä tai vuodeosastolla käytettäväksi, mut meillä ei sen suhteen ole erityisiä visioita. Sairaalakohtaisestikin on toki eroja siinä, mitä osastoilla on tarjota ja mitä tarvitsee itse viedä mennessään. Meidän sairaalassa kutakuinkin kaikki ensipäivien aikana tarvittava on saatavilla, joten listan karsiminen onnistuu vaivatta.

Mitä siihen aktuelliin pakkamiseen tulee, niin noh - hyvin suunniteltu on puoliksi pakattu, eikös juu? Edelleen kassia täydentää vain hammasharja, mut eiköhän se asia korjata lähipäivinä. Jos äkkilähtö tulee, niin saanhan täältä luntattua mitä piti ottaa ;) Ja jos todellinen piipaa-lähtö tulisi, niin silloin kaikki rekvisiitta on toisarvoista; neuvolakortilla pärjää pitkälle :)

10 kommenttia:

  1. Hyvää pohdintaa ja kiva lukea, mitä sairaalassa saattaa olla valmiina. Itse varmaan lappaisin kassin täyteen kaikkea turhaa.. Uskomatonta, että teidän la on näin pian! Jotenkin ajattelin sen menevän loppuvuoteen, vaikka olen teidän blogianne lukenut alusta asti:D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) Niinpä, jotenkin hassulta se tuntuu et la. on tosiaan alle viikon päästä. Ei meinaa uskoa itsekään :)

      Poista
  2. Mielenkiintoinen postaus! Jotenkin (oudosti?) nautin pakkauslistojen tekemisestä ja lukemisesta. Erityisesti tälläiset järkevät listat, joissa turhat karsitaan, miellyttävät järjestelmällisyydessään.

    Löysin ihan vähän aikaa sitten blogisi jonkun toisen aihepiirin blogin kautta ja jäin seurailemaan. Hyvää loppuodotusta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) Mukava kuulla uudesta lukijasta. Tervetuloa seuraamaan matkaamme, toivottavasti se miellyttää jatkossakin :)

      Poista
  3. Hyvä lista. :) Kahden synnytyksen jälkeen viisastuneena aion itsekin tässä kolmannessa ottaa mukaan paljon vähemmän tavaraa kuin aiemmilla kerroilla.Toki omaan synnytykseen on vielä paljon aikaa, joten aivan vielä ei kannata pakkaillaan. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sitä pärjää yllättävän vähällä, mut helposti tulee kyl pakattua sitä ja tätä. Onnea laukunpakkausajankohdan odotukseen. Kolmannen kokemuksella sen ennättänee pakata vaikka lennosta :)

      Poista
  4. Kiitos hyvästä listasta. Tästä on varmasti apua, kun alamme kasata omia laukkujamme. Olen vielä toistaiseksi yrittänyt olla ajattelematta koko synnytystä ja siten myös mukaan pakattavia tavaroita. Kamera ja läppäri lähtee puhelimen lisäksi mukaan. Mitään muuta en tiedä.

    Olen muuten viimeiset pari viikkoa odottanut joka kerta blogissasi vieraillessani, että nyt Kimalainen on syntynyt. Vielä saa odottaa. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täytyy tunnustaa, et täälläkin laukun pakkaus on vaiheessa - ehkäpä saamme vetskarin kiinni tänään, ehkä huomenna..

      Heh, ihan vielä ei päästä tarinoimaan synnytyksestä :) Kimalaisella ei enää tunnu olevan kiiru, täällä rauha maassa. Epäilen et ylihuominen laskettu aikakin ohitetaan verkkaisesti. Mikäpäs tässä oleillessa, hyvää kannattaa odottaa <3

      Poista
  5. Kumman kokoisilla kotiutumisvaatteilla Taava muuten lähti sairaalasta?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. 50:llä, pienimmillä mitä kassista löytyi. Vähän olivat nekin reilut ja silkkipipoonkin solmittiin pienentävä nauha :)

      Poista

Ilahdun, jos jaat ajatuksesi ja jätät kommenttisi :)