Olemme tältä erää painaneet Väestöliiton oven kiinni takanamme. Piipahdimme tänään vielä hakemassa syntymäilmoituskaavakkeen, näyttämässä muutaman viikon takaista uä-kuvaa ja samalla tekemässä tulevaisuuden suunnitelmia tutun hoitajan kanssa.
Toiveenamme on joskus tulevaisuudessa saada perheeseen lapset, joilla olisi myös yhteistä biologista perimää. Kun molemmilla meillä Eiran kanssa on halu kokea raskaus ja synnytys, tarvitsee lapsemme yhteisen geenisiteen muualta kuin meiltä. Toiveemme on ollut tiedossa jo alusta alkaen, joten luovuttaja on valikoitunut sen perusteella. Eiralle on pidetty varauspaikkaa jemmassa ja nyt kun raskaus on toistaiseksi edennyt hyvin, kävimme lukitsemassa kiintiön. Käytännössä Eiralle tehtiin oma hoitokortti ja erillinen hoidonvaraus, joka sitten linkitettiin minun hoitosuostumukseeni.
Ilahduttavaa oli, että äitiyslain toivossa Väestöliiton tulkinta naisparin perhepaikoista on vuoden alusta lieventynyt tulkitsemaan naisparia osittain yhtenä perheenä. Tulkinnassa hoitosuostumusten tilanne säilyi ennallaan eli hoidonvaraus ei voi tällä laisäädännöllä olla yhteinen, vaan molemmilla on erilliset. Se mikä kuitenkin on muuttunut on käsitys perhepaikasta: ennen luovuttajan kiintiöistä voitiin luovuttaa 5:lle naiselle. Nykyään luovutus on mahdollista viidelle perheelle. Eli käytännössä jos kaikki viisi perhettä koostuisivat raskausinnokkaista naisista, sukusolujen saajia voisi olla maksimissaan 10. Noh, meihin se ei vaikuttanut, vaan kohdallamme edetään ns."vanhaan malliin". Tulkinta nimittäin koskee vuoden vaihteilla käyttöön otettavia uusien luovuttajien kiintiöitä, jotka ovat tietoisia mahdollisesta käytännöstä ja siihen suostuneet. Näin ollen viime vuonna tehty valikointi pudottaa meidät perinteiseen kahden perhepaikan varauspolitiikkaan.
Vallitsevalla politiikalla viemme viimeiset 40% luovuttajamme paikkakiintiöistä. Jakoa merkityksellisempää on se, miten riittää oljet tuleviin sisaruksiin..? Labrasta tarkistettu tilanne oli ilouutinen: Olkia riittää ja tekemämme varauksen jälkeen vielä jää jäljellekin. Eiralle tehtiin varaus ja kolmen vuoden säilytyssopimus kahdeksaan olkeen. Niiden joukosta toivoisi aikanaan sen pikkusisaruksenkin löytyvän :)
Mitä hintapolitiikkaan tulee, niin toimistofrouvan kotiuduttua emme päässeet kuittaamaan summaa reaaliajassa, vaan puolijännityksellä odotamme laskua saapuvaksi perästä päin. Harva klinikka ilmoittaa sivuillaan sisarusvaraus- tai säilytyshintoja. Alkioiden pakastushinnat ovat sen sijaan esillä, mutta niissäkin säilytysajat vaihtelevat, joten suuntaa antavakin vertailu on haasteellista. Noh tää on asia, jossa valikointimahdollisuutta ei sattuneesta syystä ole, joten ajateltiin, et maksoi mitä maksoi. Allekirjoitusten jälkeen uskaltauduimme tiedusteleman hintaa. Eiran kiintiövarauksen säilytys tulisi alustavan tiedon mukaan kustantamaan kiinteät kolmisensataa euroa. Reilu 8€ kuukaudessa, erkki per olki. Varsin kohtuullinen pyynti potentiaalien pikkusisarusten kolmivuotisesta hoidosta :)