Lahjaton lahja

Saimme kutsun kerääntyä suvun kesken tutustumaan serkkutyttöni nuorimmaiseen. Suloiseen, viime kuussa syntyneeseen tyttäreen. Serkkutyttöni ei kuulu kirkkoon, joten kyseessä ei ole kastejuhla. Niin ikään nimiäisiä ei varsinaisesti juhlita, eikä tilaisuus ole varsinainen tilaisuus. Se vain on. Jotain suurta, jotain epävirallista, jotain määrittelemätöntä.

Olimme epätavallisen lahjadilemman edessä. Serkkuseni nimittäin on siirtynyt kohtuullisen hiljattain luterilaisesta uskosta jehovantodistajiin. Suvustamme hän lapsineen on ainoa yhteisöön liittynyt. Jehovien kulttuuri, uskomukset ja juhlakäytännöt ovat minulle vain osin tuttuja. Sen tiedän, ettei ole tapana juhlia jouluja tai syntymäpäiviä. Ei ole tapana kantaa merkkipäivälahjoja. Minä, kuten hänkin, olen puolestani lähtöisin puolittain karjalaisista juurista. Yhteisöstä, joka loisti vieraanvaraisilla pitopöydillään, joka koskaan ei saapunut kylään ilman tuliaisia. Jolle lahjatta vastasyntynyttä tapaamaan meneminen kauhistuttaa.

Keikkuva uskomuksellinen vaakakuppi;  kunnioittaakko uutta uskomusta vai vanhaa? Mennäkkö porukalla tutustumaan suvun uutukaiseen kahta kättä heilutellen, vai viedäkkö vauvamaisia tuliaisia? Lahjattomuus osoittaisi aitoa arvostusta äidin uutta uskonnollista suuntausta kohtaan. Sen sijaan se ei olisi ominaista meille, juurillemme ja tavoillemme, joissa  serkkuseinkin on yli kolme vuosikymmentä kasvanut. Se olisi kummallista pientä tytöntylleröä kohtaan, jonka sisaruksia on aikanaan juhlittu kasteessa ja nimiäisissä.

Päädyimme tasapainottelemaan. Lahjatta lähtemään emme jotenkaan kykene, joten Onnimannista viemisiksi tarttui Onni-hiiri, "Kotimaista käsityötä kiireen tuolta puolen". Eettinen kierrätysmateriaaleista tehty pehmolainen, jonka valmistus on tukenut yhteiskunnasta syrjäytyneiden työpajakuntoutusta. 

Kylkeensä liitetyllä muumilusikalla ei sen sijaan ole ylevää puolustusta. Se mukailee vanhempieni viemää muumiruokailu-teemaa. Koristeelliseen pakettipaperiin emme tohtineet tuliaisiamme pakata. Eikä korttikaan ollut helpommasta päästä; miten onnitella vai onnitellakko ollenkaan? Päädyimme satumetsäiseen korttiin, johon liitin kauniin värssyn ilman onnittelusanoja. Avot. Onnittelukortti ilman onnittelua. Puolitien kompromissi? Ehkä.

Mielenkiinnolla mietin ensi syksyä. Lokakuuta, jolloin Kimalainen toivon mukaan kirkollisin menoin kastetaan. Jos minä pähkäilen uskomus- ja tapaerojen kanssa nyt, mikäköhän silloin on vaakakupin suunta?

Vakuutusviidakon vauva

Onko paperimaailmassa mitään tuskaisempaa kahlattavaa kuin vauvavakuutusten viidakko? Eri yhtiöiden eri sisällöt, hinnottelu, vakuutusehdot ja määräajat. Huh, mikä vaiva vakuutuksesta, jota ei koskaan toivo tarvitsevansa. Mut uskallatko olla ottamatta?

Luotan toki suomalaiseen julkishallinnolliseen hoitotakuuseen. Suurimmat ja vaikeimmat sairaudet hoidetaan julkisen sektorin piirissä kohtuuhinnoin. Vakuutuksista puhuttaessa jotkut valaistuneet ovat sitäkin mieltä, että yksityisten vakuutusyhtiöiden ja lääkäriasemien tukeminen on kapitalistista. Toiset eivät missään tapauksessa olisi vakuuttamatta arvokkaintaan, maksoi mitä maksoi. Ja sehän maksaa, ilman keskittämis- tai muita alennuksia hinta on helposti 500€ luokkaa. Itse olen sitä mieltä, et eteenkin syntymättömän lapsen vakuutus luo turvaa, josta olen valmis maksamaan. Mutta minne ja minkä verran? LähiTapiola, Fennia, Turva, Pohjantähti, Pohjola, If?

Hintavertailun ohella vakuutuksissa on paljon kahlattavaa, joihin on hyvä perehtyä etukäteen. Pitkässä juoksussa hyvinkin merkittäviksi muodostuvat eroavaisuudet löytyvät pikkuprinteistä. Miten vakuutuskausi katsotaan alkavaksi; syntymästä vai vakuutuksen hakuketkestä? Korvaavuus; lääkärin, tutkimusten ja lääkkeiden ohella korvattavat tuotteet (esim.apuvälineet, ravitsemusliuokset, fysiatrinen hoito)? Omavastuun määrä ja toistuminen; onko hakukerta-, sairaus-, vakuutuskausi- vai kalenterivuosikohtainen? Kuinka pitkään vakuutus on voimassa; murrosikäiseen vai 100-vuotiaaksi? Miten hinta muuttuu vuosien myötä? Hammashoito? Korvauksen enimmäismäärä?

Pohjolaa lukuunottamatta yhteistä on se, et ennen syntymää otettava vakuutus tarvitsee ottaa hyvissä ajoin. If:ssä ja LähiTapiolassa 2kk ennen laskettua aikaa, Fenniassa 3kk ennen ja Pohjantähdessä rv.17-35+6. If ja LähiTapiola myöntävät vakuutuksen kun 1.trimesterin loppupäässä on tehty normaalilöydöksinen uä. Pohjola venyttää vakuutusharkintaa h.20 rakenne-uä:een, jonka jälkeen vakuutusta voi hakea aina syntymään asti. Vakuutuksen saamiseen vaikuttavat äidin terveys, ikä ja raskauden aikaiset löydökset. Pohjantähti ja Turva eivät tosin myönnä vakuutusta raskauden aikana, jos talouden muita vakuutuksia ei ole otettu ko. yhtiöstä. Yhtä jyrkkiä ei äkkiseltään kurkattuna olla muualla, mut sanomattakin lie selvää et keskittäjillä on parhaat edut. Näin ollen itse keskitin energiani pääosin entuudestaan tuttuihin yhtiöihin: LähiTapiolaan ja Pohjolaan.

LähiTapiolasa vauvavakuutus jakaantuu If:in tapaan kahteen osaan: odotusajan vakuutukseen/ vakuutusvaraukseen ja lapsuusajan vakuutukseen. Molemmissa puljuissa odotusajan vakuutusmaksu on kiinteähintainen ja vuotuinen vakuutuskausi alkaa lapsen syntymästä. Varauksen/odotusajan vakuutuksen etuna on niiden synnynnäisten sairauksien ja vammojen korvattavuus, jotka rajautuisivat pois mikäli vakuutusta haettaisiin vasta syntymän jälkeen. Kummassakaan vakuutuksessa ei raskaudenaikainen varaus kata äidin kuluja ennen synnytystä. Syntymän jälkeen kuluja korvataan mm. lapsen lääkärikäynneistä, toimenpiteistä ja niihin liittyvistä sairaalajaksoista, tutkimuksista, tapaturmista ja lääkkeistä jne. Pois LähiTapiolalla rajautuvat esim. fysioterapia ja apuvälineet. Vakuutus myydään raskauden aikana pakettina (vakuutusvaraus ja ensimmäinen vuosimaksu), eikä siihen ole yhdistävissä erityisiä lisäturvia. 100€ omavastuu on vuosikohtainen ja sen lisäksi maksettavaksi jää 10% hoitokuluista. Enimmäiskorvaus hoitokuluturvassa on 55000€. Korvausten haku tehdään netissä ja niiden käsittely on nopeaa. Palautusrahat ovat takaisin tilillä muutamassa päivässä. Halutessaan myös haluamansa lääkärin ajanvaraus onnistuu soittamalla Terveyshelppiin. Tuolloin yhtiö tekee haluamasi varauksen suoraan sopimuskumppaninaan olevien lääkäriasemien kanssa, etkä maksa käynnistä kuin omavastuun. Sairauskohtaista käyntirajaa ei ole ja voimassakin vakuutus on seniori-ikään asti. Sain Lähitapiolasta mukiinmenevän tarjouksen, jossa alennus huomioiden vakuutusvaraus+ekan vuoden maksu olivat yhteensä 500€. Samalla alella parin seuraavan kauden vuotuinen maksu ois ollut reilu neljäsataa, jonka jälkeen vakuutusmaksuun tulee iän mukaista laskua. Joskin tuolloin alennus putoaa pois..

Pohjolassa vauvavakuutus otetaan raskauden aikana jo yhtenäisenä könttänä ja vakuutuskausi alkaa heti hakuhetkestä. Näin ollen vauvavakuutusta maksaa mahdollisesti useamman kuukauden ennen vauvan syntymää(!). Kuulosti mun korvaani turhalta kunnes selvisi että käytännön etuna on se, että mikäli äiti yllättäen joutuu sikiön terveyden vuoksi poliseurantaan tai vuodeosastohoitoon, korvaa syntymättömän lapsen vakuutus myös nämä julkisen sektorin kulut lääkkeineen. (Ei kuitenkaan tavanomaista seurantaa tai synnytykseen liittyviä hoitopäivämaksuja.) Pohjolan verkkopalvelussa on mahdollista räätälöidä perusvakuutuksen oheen myös erilaisia lisäturvia.
Perusvakuutuksesta (terveys- ja toimeentulovakuutus) maksetaan sairauden ja tapaturman aiheuttamia lääkäri- ja lääkekuluja, kuntoutumista ja toipumista tukevia kuluja (kuten erilaisia terapioita), hammastapaturmien hoitoa sekä könttäkorvaus jos vakuutettava invalidisoituu tai kuolee tapaturmaisesti. Omavastuu hoitokuluissa on 100€ vakiutuskaudessa ja enimmäiskorvaus 200 000€. Korvaukset hoituvat niin ikään netissä ja voimassa vakuutus on 100-vuotiaaksi. Joissain palveluissa kuitenkin päti rajoitus, ettei vakuutus korvaa kuin tietyn määrän samaan vaivaan kuuluvia käyntejä per vakuutuskausi.. Perusvakuutus olisi OP-Pohjola-keskittäjälle maksanut ekalta vuodelta 218€, jatkossa n.320€. 

Lisäturvat kuitenkin houkuttivat.

Niitä Pohjolassa oli:
● Tuki- ja liikuntaelinterapian kulut: maksut fysioterapeutin, osteopaatin, kiropraktikon tai naprapaatin tekemistä tutkimuksista tai antamista hoidoista
● Erityiskulut: esimerkiksi maksut sairaudesta tai tapaturmasta aiheutuneiden kosmeettisten haittojen poistamiseksi tehdyistä hoitotoimenpiteistä, oireilevien luomien poistosta, rintojen pienennysleikkauksista, suonikohjujen poistosta, ravitsemusterapiasta, lääkinnällisten apuvälineiden, hoitolaitteiden ja kalusteiden vuokrista/hankintakuluista ja  kliinisistä ravintovalmisteista
● Kodin muutostyökulut: lääkärin määräämät kodin muutostyöt, kodin kiinteät välineet ja laitteet, sekä päivittäiseen toimintaan tarvittavat apuvälineet, kodinkoneet, laitteet sekä turvallisuusvälineet
● Toiminnallisen terapian kulut: maksut toiminta- tai puheterapeutin taikka neuropsykologin tekemistä tutkimuksista ja antamista hoidoista
●Psykoterapian kulut: maksut psykoterapeutin antamasta psykoterapiasta
● Kotisairaanhoitokulut: maksut lääkärin tai sairaanhoitajan vakuutetun luona suorittamista tutkimus- ja hoitotoimenpiteistä, sekä tutkimustoimenpiteiden analysoinnista ja yhdestä lääkärin puhelinajasta kotikäynnin jälkeen
● Kotiapukulut: tietyin edellytyksin maksut palveluntarjoajan lastenhoitopalveluista, avustajapalveluista ja palveluntarjoajan suorittamasta kodin siivouksesta.
● Saattohoitokulut: saattohoidon kuluja saattohoitokodissa tai kotona
● Hammasturva: tapaturman ohella  hammassairauden aiheuttamat lääkäri-, tutkimus- ja lääkekulut.

Hintaa koko setille tulisi ensimmäiseltä kaudelta 326€ ja seuraavilta kausilta rahtusen vajaa viisisataa. Pakettia ei kuitenkaan tarvitse ottaa kokonaisena, vaan valita voi haluamansa lisäturvat. Tutustuttuamme lisäturvakohtaisiin korvaussummiin ja ehtoihin, olisimme jättäneet pois kodin muutostyöt, kotisairaanhoidon, kotiavun ja saattohoidon, jolloin räätälöimämme paketti olisi maksanut nyt 264€ ja jatkossa 389€, kunnes iän mukaan kokonaismaksut muutaman vuoden sisällä väliaikaisesti laskevat.

Näillä tiedoin olimme pikkuhiljaa päätymässä Pohjolaan, sillä siellä on laajin vakuutuskattavuus, hyvä ekan vuoden alennus ja muutenkin suurin osa kotimme vakuutuksista. Ennen äitienpäivää Pohjolalta iski viimeinen niitti - #suominousuun-kampanja: 9.5.2016-31.12.17 syntymättömän lapsen vakuutus on mahdollista saada ensimmäiseksi vuodeksi ilmaiseksi. Tarjousvakuutus on voimassa vain konttoreissa ja puhelinpalveluissa, eikä sitä ollut mahdollista räätälöidä. Valmispaketti sisälsi Terveys- ja toimeentulovakuutuksen kaikilla lisäturvilla. Vaikka setti oli laajempi kuin tulevien vuosien varalle ajateltiin, tartuin tilaisuuteen heti ekana päivänä (sillä niillä näppäimillä olin menossa sokerirasitukseen, enkä uskaltanut ottaa riskiä miten vakuutusyhtiöt suhtautuisivat mahdolliseen raskausdiabetes-diagnoosiin). Nyt olemme Kimalaisen kanssa vakuutettuja päästä varpaisiin vuoden verran :) Vuoden päästä on Kimalaisen vakuutusta mahdollista räätälöidä uudelleen. ..mikäli koetaan tarpeelliseksi.. ..mikäli Kimalainen syntyy ja kasvaa ekat 10kk terveenä.. ..mikäli muutos ei rajaa korvattavuutta liikaa..

Se onkin sitte sen ajan viidakko. Nyt voin huokaista helpotuksesta. Ja todeta, et edelleen on helppo suosittella kahta mieleisintäni - Pohjolaa ja LähiTapiolaa - ainakin ekaksi vuodeksi. Tapsun tyypit nimittäin honasivat markkinointitempun ja pari päivää sitten ovat avanneet saman kampanjan: eka vuosi ilmaiseksi. Siinä säästää pitkän pennin. Joskin takapakkia saattaa tulla tulevien vuosien korkeissa maksuissa..? Mut hei; säästetyillä satasilla ainakin Pohjolassa sitä hintaeroa kuroo umpeen jokusen vuoden ;)

Ps. Siinä määrin sotkunen soppa, et asiaa varten on vauvavakuutus.fi-sivulta tilattavissa oikein erillinen maksuton opaskin: "Näin vältät 5 vakavaa virhettä valitessasi vauvavakuutusta." Tiedä sitten mihin virheeseen syyllistyttiin ja meneekö valintamme syteen tai saveen, mut kiemuroiden keskellä ei energiaa enää riittänyt oppaan tilaamiseen saatikka selaamiseen :D

Kakkosviikoilla

H.29+0. Viimeinen trimesteri. Kolmaskymmenennes viikko kaiketi. Mä en oo oikein sisäistänyt tätä nennes ja nella-della laskua. Että laskuissa eletään sitä seuraavaa lukemaa vaikka se toisaalta loogista onkin. Kuulostaa isommalta, pidemmältä, paremmalta. Vaikkakin; jos kuukausi-nennettely etenee 4 viikon sykleissä niin 16 viikon jälkeen ollaan viidennellä kuulla? Ja sillä perusteella raskauskin kestää 10kk. Lasketun päivän jälkeen ollaan yhdennellennätoista kuukaudella. Yliaikaisen leiman ja käynnistyspotkun saa vasta 43. viikolla.. Huh, kamalan pitkällä. Mun on helpompi orientoitua saavutettuihin täysviikkoihin, olla vielä täällä kakkosella alkavien puolella.

Kakkosissa on ollut värikästä. Supistelu on aiheuttanut jännittäviä hetkiä. Lääkityksen loputtua supistukset ovat jatkuneet päivittäisinä. On parempia päiviä, on huonompia. Kesälomaviikollani olin jonkin verran liikkeellä ja tasapainottelin levon kanssa. Venytin lääkärikontrollia lyhyen töissäkokeilun ja loman varjolla. Ensimmäisellä työviikolla oli kuitenkin varattava aika kohdunsuun kontrolliin, sillä tilanne tuntui aktivoituvan. Supisteli ja kiristi tavallista enemmän, painoi alalantioon ja kipuili alapään puolelle. Cervix on tutkittu viimeksi h.24. Mietitytti mitä viidessä viikossa on tapahtunut vai onko mitään. Tänään tutkimuksessa ei onneksi havaittu kohdunsuulla merkittävää etenemistä, joten viikoista ja tuntemuksista huolimatta voin painella menemään. Kun vielä raskausviikot saadaan alkamaan kolmosella ja perään tulee kakkonen tai nelonen, niin tunnelma tulee vapautumaan huomattavasti.

Muutenkin olen ollut onnekas ja saanut kaiken sortin testeistä puhtaat paperit. Toksoplasma-vasta-aineet olivat negatiiviset (joskin vähän salaa toivoin että tartar- ja kissaihmisenä olisin sen sairastanut), sokerirasitus normaali (huh!), viljelyt puhtaat ja str.agalactiae negatiivinen. Tänään neuvolalääkärillä mainitsin alaselän luomesta, joka on vuosien saatossa noussut koholleen ja nyt raskauden aikana se on kasvanutkin merkittävästi. Möllikkä on jättänyt alleen kahdenvärisen ruskean luomialueen ja raskauslanteisilla housuilla alkaa ärsyyntyessään kutisemaan ja aristamaan. Kymmenen minutin kuluttua luomen vilautuksesta se oli poistettu ja lähdössä patologille. Normaalista vastauksesta saan tekstarin parin viikon päästä. (Esimerkillistä palvelua pikkukylän terveyskeskukselta!) Tästäkin jos selviän kuin koira veräjästä, niin ilo on irti. 

Samaa linjaa noudattaa Kimalainen. Piipahdimme nimittäin taannoin siellä kontrolliultrassa. Kimalainen oli kasvanut viikkoihin sopien, joskin vartalon ympäryysmitan sirous sai kokonaispainon jäämään vähän viikkomäärän alle. Siitä en huolestunut, sillä neitokaisen makoillessa perätila-linkussa kohdun alaosassa, ei vartalon virheetön mittaaminen ole helppoa. Luiset mitat olivat kasvaneet hyvin ja munuaiset näyttivät normaaleilta. 

Ms. Bee <3

Kun mitään erityistä ei näkynyt, jäi aikaa kikkailla 3D-tekniikalla. Ohi pään edessä möllöttävien napanuoralonkeroiden ja molempien jalkojen, pääsimme ihastelemaan pieniä kasvoja. Maiskuttavaa suppusuuta, nykerönenää. On se ihmeellistä. Vaikka sitä liikkeitä tuntee ja lasta odottaa, on jotenkin hämmentävää nähdä, et oman vatsanahan alla oikeasti on "Joku". Ihminen <3

Rasitetaan

Istun labrassa. Potilaita kutsutaan, ovet käy. Varttunut väki kommentoi aamun uutisia. Selaan aikani kuluksi vauvanvaatteiden nettivalikoimaa, vaikka - jos totta puhutaan - ehkä enää ei tarvitsisi. Kassissa Tove Janssonin Kuvanveistäjän tytär. Vielä ei keskittyminen riitä kirjaan syventymiseen.

Olen tullut ravinnotta sokerirasitukseen ja se alkaa tuntua. Tai alkoi oikeastaan jo aamuviideltä kun heräsin nälkäisenä. Ennen on 12 tunnin paastot onnistuneet helposti. Kun rasitusta venyttää h.27+5 asti, ei syömättä ja juomatta oleminen onnistukaan entiseen malliin. Kutsu käy 3 minuuttia etuajassa. Labrahoitaja vaikuttaa kipeältä. Hymyilee, mut käheällä äänellä ei jaksa tarttua kevyeen jutusteluyritykseeni.

Ensimmäisen paastoarvon ottaminen onnistuu kerralla, mikä ei kohdallani ole itsestään selvyys. Tartun ahnaasti sokerilitkuun, se menee alas helposti makeudestaan huolimatta. Sokeria 2,5 desiin on upotettu 75g. Öyh, ihme jos verensokeri ei nousisi yli 10... Vartin päästä odotustilassa tulee ällö olo. Tekisi mieli juoda vettä suoraan automaatista. Kimalainen innostuu, saa ensimmäiset sokerihepulinsa. Odotusta. Tunti, kaksi. Uudet näytteet. Huomenna vastaukset.

Aamu-TV pyörii. Riki Sorsa on menehtynyt keuhkosyöpään. Haastatteluosuudessa päivän polttava aihe. Vieraat keskustelevat kiivaasti. Aamun isäntänä toimivan Enbusken loppukaneetti: "Huomenna keskustelua siitä, miten valtio kiusaa naispareja, jotka haluavat yhdessä lapsia". Mielenkiintoista - eikä lainkaan provosoivaa, vaikkakin ihan asiaa.

Äitiyslaki. Aloite ollut keräyksessä yli 5 kuukautta. Ennen viime viikonloppua ei kasassa ollut puoliakaan tarvittavista nimistä. Äitienpäivänä nimirynnäkkö. Silti mietityttää, riittääkö jäljellä oleva 2 viikon aika. Eikä katseeni käänny vain valtioon, byrokratiaan, lapsen oikeuksien turvaamiseen, paperissa lukevaan juridiseen äitiyteen. Avainasemassa tässä - ja niin monessa muussakin lapsen elämään liittyvässä asiassa - ovat kanssaihmiset. Tämän aamuisen 5 494 638:n kotomaamme asukkaan joukkiosta 37 433 on varsin vähän. Siinä sitä perustavanlaatuista miettimisen aihetta..

Kaksi suurta

Vierekkäin, kylki kyljessä pysyvät kaksi suurta; lapsettomien lauantai ja äitien sunnuntai. Kumpaisellakin omat onnensa, riemunsa, huolensa ja surunsa.

Tänään tässä olen välitilassa, en kumpaakaan, vähän molempia. Hämmennyksissä, matkalla jonnekin. Ihmetellen. Kuten varmaan kaikki.

Ilon ja valon hetkiä, niin tänään kuin vuoden muinakin päivinä molemmille - lapsettomille ja lapsellisille <3

Arvaamaton paine

Verenpaineen kenkkuilua kohdanneena olen ajoin miettinyt miten raskaus mahtaa sekoittaa pakkaa. Paineet on ennen raskautta olleet helposti inan verran yläkanttiin ja tulipa syksyllä kohdalleni mysteeriksi jäänyt verenpainekohtaus, jossa alapaineetkin huiteli pitkälle päälle sataa. Vielä kun tähän lisää sen faktan, että raskauden aikainen verenpaineen nousu on tavallisin raskauden aikainen komplikaatio, on hypertensiivinen soppa keittämistä vaille valmis. Kokkaus keittyy tarjoilukuntoon, kun perustaso ylittää 140/90 tai paineet nousee lähtötasosta enemmän kuin 30/15mmHg.

Toisaalta arvot saattavat spontaanisti parantua raskauden alkupuolella ja keskivaiheilla nousten taas lopussa. Toisilla paineet laskee jopa siinä määrin, että huimauksesta tulee maanvaiva. Mulla ei moista ongelmaa ole ollut vaan arvot on pyörineet näihin viikkoihin asti ihan näteissä lukemissa. Mutu-tuntumalla istukan toiminnan kannalta olisikin hyvä, et kokonaisuudessa pysytään kutakuinkin normaalialueella ja vältetään merkittävää perustason muutosta. Ajatuksella, että istukka on kehittynyt omassa ympäristössään toimimaan tutuilla lukemilla. Näin ollen ei ole  tarkoituksenmukaista esim. romahduttaa raja-arvoisia paineita RR-lääkkeillä, vaan lääkityksiinkin suhtaudutaan harkiten.

Sitten ovat nämä "sivuvaikutuksenaan" painetta laskevat hoidot, kuten ennenaikaisten supistusten hillintä nifedipiinillä. Aloitettuani kevyen lääkityksen sain useampana aamuna odotella, et yläpaineet saadaan yli sadan, notta troppia tohtii ottaa. Iltaisin pulssi tikutteli levossa yli 90. Vapun jälistä sain painetauluun pohjanoteerauksen: 84/62. Lyhyellä matikalla tuollainen mulle täysin epätyypillinen lukema tuskin on hyväksi istukalle tai pienelle kanssamatkustajalle. Lääkkeet sai jäädä. Kuuriluontoiseksi kokeiluksi kun ne oli alunperin suunniteltukin.

Toukokuun yllättäjät

Sittemmin töissä koin jälkeen yllätyksen, kun mittaus näytti 150/88 pulssin huidellessa yli sadan. Ei hyvä sekään. Olen tyytyväinen, et joulupukki onnistui kiikuttamaan mulle oman RR-mittarin, sillä itse en verenpaineen vaihteluja kovin selkeästi olossani tunnista. Pää on raskauden aikana ollut särkyherkkä, joten jomottelua on ollut niin korkeilla, normaaleilla kuin matalillakin lukemilla. Helpoin maamerkki on tuo tykyttelevä olo, jonka kylkiäisenä tulee hassunlainen tunne. Sillon voi veikata paineen olevan pielessä. Toisaalla paine voi olla yllätyskorkea ilman oireita. Eikä matalimmillakaan paineilla tule selkeää huimausta. Ota tästä sitten selvää. Ei auta ku ihmetellä.

Mitä supistuksiin tulee, niin parin lääkkeettömän työpäivän jälkeen eron huomaa. Vatsaa kiristelee enemmän, lantion alaosassa tuntuu ajoin paineentunnetta, on epämiellyttävää oloa. Illat menee huilien. Perjantaina on neuvola, ehkäpä siellä mietitään missä vaiheessa lääkärin ois hyvä tähän sananen taas sanoa. Nyt kuitenkin alko puolentoista viikon kesäloma, joten on mahdollista ottaa leppoistelun kannalta. Töiden puolesta koeponnistuksesta selvisin kunnialla, joskin lomakin tulee ihan hyvään saumaan.