Salainen hymy ja ovuleissön-jumaleissön

Tähän on tultu, olen salakuljettanut virtsaa työhuoneeseeni. En voinut jäädä työpaikkani ainoaan saniteettikopperoon pelaamaan digitestillä. Viime kerrasta viisastuneena uusin aamulla negaa näyttäneen testin aamupäivällä ja liuska rätkähti punaiseksi. Halusin varmistaa asian ennen inssin varausta. Näytepurkki tiukasti kiinni ja huoneeseen lutraamaan - toivoen ettei ketään tule juuri silloin.

At the office

Digi myhäili touhuilleni tyytyväisenä. Soitto klinikalle ja inssi seuraavaan päivään. Inssissä kp16 hyvä limakalvo, kohdun vieressä oikealla yksi kookas follikkeli, jota ei sen kummemmin mittailtu. Pesun jälkeen siirtovalmiita siittitöitä oli n.7milj/ml joista eteenpäinliikkuvia 3.8milj/ml. Toimenpide sujui sen suuremmitta kommelluksitta.

Iltapäivällä noin 5 tuntia päätapahtuman jälkeen alkoivat ovulaatiokivut molemminpuolisina. Todellinen övuleissön-jumaleissön - huh huh. Ajoitus meni nappiin ja tuntemusten perusteelle väitän että lähtijöitä oli enemmän kuin yksi. Vasen ovarioni nimittäin on sen verran sivussa, että vanhastaan tiedän se olisi pitänyt erikseen katsoa jos mielii follikkelin löytää. Ei katsottu, enkä sitä kysynytkään vaikka periaatteessa oli vasemman puolen "vuoro". Onko yrittäjiä yksi tai kaksi, ei sillä ole merkitystä. Väliä on vain sillä onnistuuko kukaan.

Älä usko aamuvirtsaa

Välillä tuntuu, et LH-tikkujen kanssa pelaaminen on hullun hommaa. Ennen riitti tikku aamulla toinen illalla. Nyt en olisi niinkään varma.

Kävin elokuun puolella ensimmäisessä follikeliultrassa letrotsolien jälkeen. Vasen ovario oli hiljainen, mutta oikea oli innostunut napsimistani lääkkeistä. Ruudulta tuijotti kaksi follia. Toinen 23mm ja toinen 18mm.. hmm.. Toinen vähän iso ja toinen siihen nähden pieni? Huomioden ne seikat, että oli kp12 ja LH sitkeesti miinusta. Toisaalta, mulla LH on plussannut kp13-22, joten en plussaa ihan vielä osannut odottaa, vaikka letrot sitä voikin aikaistaa.

Ei osattu lekurin kanssa päättää kumpaa follia uskotaan. Päätettiin tehdä inssi seuraavana päivänä. Jos LH plussaa, ni hyvä. Jos ei, ni inssin kyytipojaksi pistetään Pregnyl. En ole ollut irrotuspiikistä aiemmin innostunut, mutta kun niitä tällaisille vanhuksille helposti pistetään myös oman ovulaation tueksi, niin menköön.

Illalla LH miinus. Aamulla LH-miinus. Vuoto oli kuitenkin lisääntynyt ja muuttunut lupaavasti, joten en uskonut aamun miinusta. Alle parin tunnin päästä tein uusinnan. No siinä! Ero oli aikamoinen, vai mitä sanotte? Jos ei muuta niin ainakin opin sen, että älä usko sokeasti aamuvirtsaa. 

Digitesti oli kuitenkin hymynaamaton, joten inssi tehtiin ja piikki pistettiin. Limakalvo oli sen 7mm ja follit 21mm ja 18mm. Ne tuskin päivässä kutistuivat, joten ehkä aiempi mittaus oli ronskilla kädellä tehty ja LH-piikki oli vasta nousemassa (niin kuin olikin). Onko se sitten hyvä vain huono..

Toisaalta olisi hyvä että siittiöt on vastassa, sillä - kuten kipeästi tiedämme - munasolu ei ole yksineläjä vaan kuolla kupsahtaa vuorokaudessa jos ei löydä paria. Siittiöt sen sijaan saattavat elää kolmekin päivää. Tai pari. Tai sit huonoimmillaan vaan päivän nekin, kun kyse on pakastetuista ja pestystä kamasta. Ja reppanat kaipaavat vielä jotain miehistä muutaman tunnin adaptaatioaikaa jotta olisivat elämänsä voimissa valmiina hedelmöittämään. Phuuh.. Miten tässä voi ikinä onnistua kun homma on tunneista kiinni?

Niin tai näin, nyt on "hätiköity" ja sohittu. Simot syöksyi odottamaan loppuaan jonnekin munatorvien tietämille. LH-testit on käytetty viimeistä myöden, joten seuraavalle kierrokselle niitäkään ei olisi. Kun kiertoni on arvaamaton, tuntemusten perusteella mennään ja tilannekin näköjään saattaa noin äkkiä muuttua, taidan jatkossa tilata liuskoja tukkupakkauksen. Vaikka pessimisti ei pettyisi, niin ehkä odotan viikon-pari ennen kuin laitan tilauksen kotitesti-piste-fiihin. Jos vaikka.. Noh, toivoa aina sopii.

Sata vuotta hymyssäsuin

Suomi sata. Hästäk itsenäisyys, hästäk juhla, hästäk pyhäpäivä. Yle ansaitusti rummutti pyöreää päivää, some täyttyi juhlakuvista. Me saavuttiin kotiin yötä vasten ja ennen nukkumaan menoa uusittiin aamulla (vielä täysin tyhjää näyttänyt) LH-testi. Kuinka kävikään? 

Say cheese!

Nopeat nousut ja laskut

Perjantaina ohjelmassa oli oikein perinteiseen malliin follikkeli-uä. Huoneeseen astuessa tunnelma oli odottava. Yhden Letrozol 2.5mg tabletin rouhaisu kp 3-7 ei ollut aiheuttanut sen kummempia tuntemuksia. Siis pulinat pois ja pöydälle.

Tunnelma muuttui hämmentyneeksi kun ruudulle ilmestyi oikea ovario; njada, nichts, ei mitään. Ohhoh. Tilanteen pelasti vasen puoli jossa olikin havaittavissa kiitettävä vaste. Follikkeleja oli useampi, oisko äkkiseltään katsottuna 5. Niistä kaksi oli potentiaalisesti kasvavia. Toinen täydellinen oppikirjafolli 13mm. Limakalvo kauniina 5.5mm.

Sit mietittiinkin ajoitusta. Lääkäri ounasteli, et ennen suomen 100v päivää pitäisi päästä tositoimiin. LH:n ollessa negaa irrotuspiikkiä voisi miettiä maanantai-illalle tai tiistai aamulle ja inssiä viim.tiistaina. Me ounasteltiin nopeampaa sykliä. Eiran LH-plussat on tulleen aina kp11-13, eikä letrot sitä ainakaan hidasta. Koska emme hingu irrotuspiikkiä, vaan toivomme luontaista LH-nousua, päädyimme odottamaan ja soittamaan ma-ti jos LH plussaa.

Jännitys ahterissa odotimme, josko kuitenkin plussa tulee viikonloppuna. Silloin ei kannataisi satsata tänä vuonna inssiin. Ovulaatiohetki nimittäin tuntuu tulevan ja menevän varsin rivakasti. Kipujen ja ultran perusteella ovulaatio on tapahtunut aina 12h sisällä LH-plussasta. Siten tämän päivän plussa on myöhäinen huomiselle inssille. Onneksi follin siro koko enteili sitä, että viikonlopun yli saatetaan päästä.

Eilen Sofin liuskat alkoi näyttää tummumisen merkkejä. Aamulla CB:n digi näytti vielä tyhjää. Jes, lupaavalta vaikuttaa..

Elokuun toinen - toive Loviisasta

Lyhyissä kierroissa on se etu, että uusi yritys ja uudet toiveet saapuvat melko nopeassa syklissä. Inssipöydälle voi päästä parikin kertaa samassa kuussa. Näin meillä elokuussa.

Perjantaina - Loviisan päivänä - tehtiin jälleen inseminaatio. Tohinalla ja puoliyllättäen. Taas. Kun torstaina illalla lh-testi näytti vielä negaa, oltiin passaamassa tätä kiertoa. Eiralla lh-piikit ovat nouseet aina iltaisin ja vaihdelleet kp11-14 välillä, joten funtsittiin tästä kierrosta tulevan pidempi - siis normaalimittainen. Perjantaina aamulla digiin ilmestyi kuitenkin hymynaama, joten luuri oli soittovalmiudessa kun Felicitaksen puhelinlinja avautui klo 8. Iltapäiväksi saatiin aika ja vielä omalle lääkärille.

Sinällään speksit on kunnossa. Uä:ssä limakalvo oli vajaa 8mm ja ovariossa möllötteli 22mm kokoinen tähtifolli. Sperman alkuperäisestä 75milj/millissä populaatiosta voittajina pesusta selviytyi reilu kymmenys. Vilkkaasti eteenpäin liikkuvia oli 48%, joka 0.5ml oljessa teki 1.9milj. Toimenpide oli entisenlainen. Välineitä vaihdettiin kertaalleen, inssikatetriin laitettiin jonkinsortin erikoispää ja ultraa tehtiin välissä. Tmp ei ollut helpoin mahdollinen, mut melko kivuton kuitenkin kun tällä kertaa rakko oli ehtinyt kunnolla täyttyä.

Lopuksi juteltiin vielä jatkosta. Koska edellisillä kerroilla on vuoto alkanut 12 päivää inssin jälkeen (4-5 päivää ennen annettua testipäivää), päätyi lääkäri määräämään tällä kertaa Lugesteronit luteaalivaiheen tueksi. Ajatuksella, että voihan siitä olla hyötyä, jos loppukierto olisi muuten normaalin lyhyemmässä päässä. Niitä käytetään dpo 3 alkaen vuodon alkamiseen tai testipäivään asti.

Muista tukitoimista omalääkärimme ei ollut innostunut, kun luomukierroissa kuitenkin kehittyy tasaiseen hyvä folli. Puhuimme letrotsolin käytöstä pienellä annoksella, kun kerran siitä on meillä hyviä kokemuksia, mutta lääkärin mielestä ainakin pari kiertoa vielä koitetaan luomusti ja sit voidaan miettiä. Onhan se tottakin, ettei Eiralla ole vastaavaa tarvetta stimuloivalle lääkkeelle kuin mulla aikanaan oli. Silti sitä miettii, et missä kohtaa olisi hyvä potkaista pientä lisäbuustia mahdollisuuksien kasvattamiseksi.

Noh, ei tässä jäniksen selässä olla. Vielä. Toivotaan et inssi toisi tulosta, eikä syyskuussa näitä samoja hommia märehdittäisi. Inssipäivän iltana ilmestyneet ovulaatiokivut ainakin viittasivat nappiajoitukseen. Sen puolesta Loviisalle saattaapi olla saumaa. Vielä kun osuis muutkin tähdet kohdilleen.

PeePeet - round Elokuu

Klik. Felicitaksen ovi sulkeutuu elokuun ensimmäisenä.

Meitsi: Nyt Se taas alkaa..
Eira: Ei, ei, eeiiii - älä sano sitä!

PIIIIINAPÄIVÄÄÄT!
E: No just joo..

Ja niin alkoi dpo-päivien lasku tältä kuulta. Jotenkin yllättäen taas. Olimme laskeneet lyhyen kierron jäljiltä tän kierron oviksen viikonlopulle. Ällistykseksi ekat ovistuntemukset tulivat jo kp9, jolloin LH-testi näytti luullaksemme puolittaista viivaa. Viiva himmeni ja olimme jo luovuttaneet tältä erää.

Maanantaina illalla kp 13 limat, jomot ja hymynaama. Dough! Mielessä kummitteli viime kierron tyhjä näkymä, joten tiistaiaamuna aamulla soitettiin kiireesti klinikalle. Plan: aamulla uä ja jos folli on paikoillaan, ip:llä inssi.

Vastassa oli uusi lääkäri, uusi visio. Ultrassa limakalvo kolmikerroksisena reilut 9mm, follikkeli 19mm. Lääkärin mielestä inssiä voisi venyttää seuraavaan päivään. Tuntien Eiran nopean kierron käänteet, emme halunneet tehdä toista inssiä potentiaalisesti tyhjään näkymään. Inssi tehtiin toiveestamme sitten tiistaina iltapäivällä.

Toimenpidettä saatiin koittaa pariin otteeseen ennen kuin katetri ui sijaintiin, josta simot pääsivät menomestoille. Pesun jälkeen siittiöistä 69% oli vilkkaasti liikkuvia (A+B). Lukumäärällisesti se tarkoitti 3.2milj kilpurisiimahäntää. Niistä toivotaan löytyvän yksi sitkeä, joka tuollaa Mairen päivän yritykselle maireaa tulosta.

Inssin jälkeen folli tarkastettiin olevan pakoillaan ja lekuri kysyi, notta pistetäänkö irroituspiikki. Meille ei sellainen olisi tullut mieleenkään, sillä olihan LH-plussannut spontaanisti 20h aiemmin ja Eiran tuntemukset viittasivat ovulointiin. Hän oli jostain syystä (ilm.follin koon vuoksi?) sitä mieltä että pistos olisi eduksi. Kun siitä ei tiedettävää haittaakaan ole (?), Eira päätti piikin ottaa. Nyt on Pregnylit vatsanahassa ja odottelu työnnetään ajatuksista sivummalle. Oireita ei pahemmin kannata tunnustella, kun ei tiedä mikä mistäkin johtuu. Varmaa on ettei testiä kannata tehdä ennen kuin vähintään kaksi viikkoa on kulunut.

Kipin kapin inseminaatioon

Suunnitelman mukaan heinäkuun follikeliultra oli varattu eiliselle. Ajatuksella, että viikonlopun lähetessä voidaan pistää irrotuspiikki, jos LH-testi näyttää negaa. Keskiviikkona LH-piikki hyppäsi puskasta. Aamulla liuskatesti näytti plussaa, CB tyhjää ympyrää. Soitto klinikalle.

Mietittiin josko torstaina aamulla tehtäisiin uä ja iltapäiväksi varatulla ajalla inssi. Tai sit varattu iltapäivän folliaika voidaan riskillä vaihtaa suoraan inssiksi. Päädyttiin jälkimmäiseen. Illalla hymynaama paistatteli CB:ssä.

Torstai-iltapäivällä meitä vastassa oli mun lääkäri viime hoidoilta. Toimenpide meni kivuttomasti ja hyvin. Inssi tehtii samalla luovuttajalla. Olkikin oli entisenlainen. Ennen pesua siittiöitä oli 48milj/ml. Pesun jälkeen määrä romahti kun sulatuksessa kärsineistä huonot singottiin pois. Primaa jäi jäljelle 6.8 milj/ml, josta liikkuvia 64%. Vilkkaasti eteenpäin liikkuvaa löytyi 42%, joten 0.5ml oljessa se tarkoittaa 1.5milj. Joskus olemme kuulleet huimempiakin lukuja, mut eihän todellisuudessa tarvita kuin yksi voittaja. Meille tunnetusti tavara on toiminut, joten olkapäälläni istuva skeptikkokaan ei jäänyt arvuuttelemaan lukeman suuruutta tai pienuutta. (Onnistumistsäänssit kun puitiin viime hoidoilla läpi ja niiden tulos ei juuri rohkaise..)

Inssin jälkeen tehtiin vielä ultra, jossa näkyi reilu 8mm limakalvo. Toivoimme näkevämme follin ja osuvamme ajoituksen kanssa siltä osin nappiin. Yllätykseksi huomattiin munasolun jo lähteneen ja rakkulan luhistuneen. Hämmentävän nopeaa.. jo 16h LH-digiplussan jälkeen.

Nää kypsymis- ja luhistumisajathan on yksilöllisiä. Silti tyhjentynyt näkymä jotenkin yllätti kun kyseessä oli kp12. Gelee Royale on ollut käytössä eiliseen asti ja jotain tuntemuksia se on lisännyt. Nippailuja oli jo keskiviikkona ennen hymynaamaa. Toivon mukaan munasolu ei kuitenkaan silloin aloittanut matkaansa. Muuten siittiöt saapunevat tyhjille menomestoille.. Jotenkin takapuoleen on jäänyt olo, että follin ollessa vielä paikallaan ennuste onnistumiselle olisi ollut parempi. Ohitettu h-hetki hivenen madalsi tunnelmaa. Realisoi toiveita. Ei tokikaan kirves vielä kaivossa ole. Parin viikon päästä selviää miten kävi. Toivoa sopii aina :)

Alkamaton piina

Laskelmissa kierto alkoi lupaavasti. Eira sai toisen labrakäynnin ajoitettua kp4. Illalla Cityterveydestä piippasi viesti ja TSH sekä prolaktiini todettiin normaaleiksi. Viestiä Kaiku-palveluun, josta Sentraali-Santra varaa soittoajan lääkärille ja ultran loppuviikkoon.

Soitto lääkärille, joka toteaa saman; labrat kunnossa, ei estettä edetä ultraan ja ajoituksen ollessa kohillaan, myöhemmin inssiin.

Follikkeli-ultra oli perjantaina. Mentiin paikalle koko perheen voimin, kun Taavalle ei ollut hoitajaa. Mua vähän arvelutti mennä paikalle pienen lapsen kanssa. Toki on kiva "mennä näyttämään vauvaa", mut klinikka on turvapaika niin monelle lapsettomalle. Heistä liian monelle matka on liian pitkä. Heille pienten lasten ilmestyminen joka paikkaan voi aiheuttaa mielipahaa. Salaa toivoin, että klinikan käytävä olisi yhtä hiljainen kuin aina. Vaan tällä kertaa oli toisin.

Klinikalla näimme koko hoidettavien kirjon. Olimme me, naispari. Oli pari, joista toinen kelasi pyörätuolia. Oli muslimipari, oli romanipari. Ja se tuikitavallinen heteropari. Lähtiessä vastaan tuli itsellinen nainen. Mietin kuinka uskomattoman rikasta on klinikan työ suurien asioiden äärellä, erilaisten ihmisten rinnalla.

Meidän tutkarissa ultrasta saatiin hyviä uutisia. Follikkeli oli pullistumassa. Näkymä oli yllättävänkin kypsä siihen nähden et kierto oli vasta päivässä 11 ja LH-testikin näytti puhdasta negaa. Limakalvo oli kolmikerroksisena yli 7mm ja ovariossa möllötti 18mm follikkeli. Päässä raksutti 1+2 = ei taida laskelmat sunnuntain LH-plussasta ja maanantain inssistä pitää paikkaansa. Luvattiin soitella maanantaina aamulla jos inssi tulisi ajankohtaiseksi. Puolittain luovuttaneina kuitenkin toivotettiin jo hyvää lomaa ja käännettiin katse kohti heinäkuuta.

Ja niinhän siinä kävi. Toiveista huolimatta hymynaama pärähti CB:n ruutuun lauantaina illalla. Onko syynä sit GeleeRoyalen alkukiertoa vahvistava vaikutus (mä jotenkin uskon siihen kamaan) vai muuten vain rangomisti lyhyempi setti. Vaan eihän syyllä ole väliä. Tänään on auttamattomasti myöhäistä. Se siittä tässä kierrossa. Eipä tarvii piinailla.

Hymysuinen hyvästi Väestöliitolle

Väestöliiton lapsettomuusklinikan ovi on sulkeutunut pysyvästi. Tai oven saranat oletettavasti toimivat kuten ennenkin. Tiskin takana on sama Sentraali-Santra. Ovessa vain lukee tästä lähin Felicitas. Mehiläinen nimittäin osti Väestöliiton hedelmöityshoitoklinikat tämän kuun alkupuolella. Syyksi lapsettomuuspuolesta luopumiseen Väestoliitto ilmoitti halunsa keskittyä uudistamaan ja monipuolistamaan yhtiömuotoisten terapia– ja kotipalveluiden tarjontaa. Uusien SoTe-tuulien puhaltaessa Väestöliiton ihmissuhdeosaamisella ja järjestömuotoisesti omistetulla yritystoiminnalla on sillä saralla enemmän tarjottavaa asiakkaille - ja kaiketi Väestöliitollekin.

Uutinen sai jotenkin haikeaksi. Yksi suuri on poissa. Tieto siitä läikähti jossain rintalastan takana. (Liekö syynä äitihormoonit vai mitkä.) Kuin olisi vaihtanut kumppania. Turvallisuuden tunteen keskeltä pistää epäilyksen piikki. Pieni ihminen miettii käytännön asioita. Hoitojen ja palvelujen pitäisi jatkua ennallaan, niin luvataan. Mutta miten Ampparijätti vaikuttaa hoitolinjoihin, tulkintoihin ja laskutukseen. Säilyvätkö ne ominaisuudet, joiden takia Väestöliitto meidän perheytymiskumppaniksi valittiin. Miten 8 pakastettua siittiöolkeamme, ovatko ne turvassa lokerossa tammikuuhun 2019 asti kuten sovitiin. Vai puhaltaako muutostuulet myös sisaruspotentiaalimme.

Kolmannen kierron hymysyy kp12

Paljon kysymyksiä. Niihin saamme vastauksen lähikuukausina. Näinä hetkinä nimittäin pärähti tikkuun Eiran kolmas hymynaama. (Mun kropalla ei hymystä olisi toivoakaan; elän jotain kp110. Enkä kyl pistä pahakseni :D) Elämme aikoja, jolloin kartoitusmielessä Eira tikuttelee pois minulta vessan kaappiin jääneitä LH-testejä. Pidetään kirjaa ajoituksista ja sen sellaisista. Valmistaudutaan ottamaan yhteyttä ja palaamaan joskus kesemmällä. Tai siis tekemään ensivisiitti Felicitakseen. Toivottavasti tutun ja turvallisen henkilökunnan hoiviin. Kuten ennenkin.

Sitä ennen; Kiitos Väestöliitto yhteisestä matkasta. Se avasi meille maailman :)

Testit testissä

WC:n pikkukaappi pursuaa erimerkkisiä ovulaatiotestejä. Saimme varastoomme täydennystä kun pari viikkoa sitten vietin siipatonta laatuaikaa kolmen ystävättäreni kanssa. Illan aikana, kun niihin parhaisiin laseihin oli aika kaataa tavaksi muodostunutta shampanjaa, paljastui joukkiomme raskausprosentiksi 50%. Liekö omilla hormoneillani osansa kun silmäkulmani melkeinpä kostuivat. Skoolattiin ja onniteltiin. Tunsin pakahduttavaa iloa ystävieni puolesta. Kummankaan tie raskauteen ei ollut välttynyt kivikoilta. Molemmilla anamneesissaan keskenmenot. Molemmat kultasydämisiä, aitoa äitimateriaalia. Olin vilpittömästi onnellinen heidän varovaisesta onnestaan.

Molemmat tietävät projektistani, joten minulle oli varattu ylimääräiseksi jäänyt keko erimerkkisiä tikkuja. Koitin tyrkyttää niistä osaa sille ainoalle ei-raskautetulle-ystävälleni tulevaisuuden varalle. Kun hän nosti lasiaan ja nauraen kieltäytyi, sain kotiin tuliaisiksi kymmenisen raskaustestiä ja satakunta ovulaatiotestiä. Oli Clearblueta, Davidia, Egensiä, jotain jossa oli kiinalaisia merkkejä jne.

Näistä erilaisista liuskatesteistä olen kuullut palautetta puolesta ja vastaan. Klinikalla netistä hankittuja testejä ei pidetä luotettavina; osa on vaikeasti tulkittavia, osa ei tunnu "toimivan". Mikä siinäkin mahtaa olla? Onko ongelma tuotannon ja materiaalien luotettavuudessa? Vaiko kenties testien herkkyyden ja oman luotaisen LH-tason suhteessa? Tsekkailin valikoimaa netissä ja huomasin, että ovulaatiotestien herkkyys vaihtelee pääosin 20-50mIU/ml välillä. Erittäin herkiksi luonnehditaan 20-25mIU/ml testejä. Noh, naisen LH-arvon ajatellaan huipussaan olevan tavallisesti väliltä 15-80mIU/ml. Näin ollen matalan LH-tason naiset eivät plussaisi kuin kaikkein herkimpiin tikkuhin?

Kävin läpi saamani tikkuarsenaalin. Osassa testiherkkyys (cut off) on ilmoitettu, osassa tietoa tarvitsee kaivaa, ja osassa sitä ei ole. Egens oli herkin 15miu/ml ja Clearbluen raja korkein 40mIU/ml. Itselle tuttu Sofi oli väliinputoaja 25miu/ml herkkyydellään yhdessä toisen merkittömän Ovulation (LH) Test Stripin kanssa. Sen sijaan David oli häveliäs, eikä paljastanut rajojaan.

Tänään pääsin yllättäen koeponnistamaan koko seurakunnan. Koska follikkeli-uä oli varattuna vasta torstaille (kp14), aloitin varmuustikutuksen viikon vaihtuessa. Samoihin aikoihin alkoivat myös ennakoivat ovulaatiotuntemukset. En uskonut niitä todeksi vaan epäilin, että vasempaa ovariota muutama vuosi sitten piinannut kysta on ehkä tekemässä paluun. Epäilyistä huolimatta siirryin H-hetken tikutustaktiikkaan: tikutus tutulla Sofilla12h välein. Kun alkaa näyttää "sinne päin", niin varmistus suurella oraakkelilla Digi-Clearbluella.

Siirryin aamutikutuksesta tähän tekniikkaan kun huomasin lääkkeiden mahdollisesti vauhdittavan LH-piikkiäni. Viime kierrossa hymynaama ilmestyi varmuuden varoiksi tehdyllä testikerralla pe illalla. Pe aamu oli ollut haamullinen nega. Eikä la aamupäiväkään enää 100% selvä plussa ollut. Ovulaatiotuntemukset alkoivat silloin lauantaina illan eellä, joten sykli tuntui nopealta. Mieluummin siis kulutan läjän tikkuja kuin otan enää yhtäkään missausriskiä.

Ja kas, miten kävikään? Olin (taas) äimän käkikellona, kun kp 12 tikkuun alkoi piirtyä 2 viivaa. Samalla testasin muutkin tikkumerkit. David näytti Sofin tapaan kallistuvan 10min odotuksessa plussaan. Merkitön Test Strip ei olisi ovulaatiota niin vain paljastanut, vaan näytti haamuviivaa. Herkinkin, Egens, oli vaikeasti tulkittava. Olisin saattanut tulkita negaksi. Eli ei ole herkkyyteen luottaminen.

Entä mitä sanoi 40mIU/ml oraakkeli?

Hymyili tottakai :)

Aamusta tuleekin sitte kiirus siirtää torstain ajanvaraus huomiselle, tsekata miltä näyttää ja tuumata mitä tehdään. Puoli voittoa on jo se, et näitä päästään ees miettimään arkipäivinä. Jospa huominen yllättäen menisikin kuin Strömsössä?

Vitsikästä

Perjantai-ilta. Klo 23.01.
Siinä se virnuilee.
Vitsikästä, eikö?

Se siitä inseminaatiosta.

Kappas, follikkeli

Tänään oli järjestyksessään 3. follikkeli-uä. Tuplakäyntien välttämiseksi olin tässä kierrossa tarkoituksella varannut UÄ:n vasta kp 15. Taka-ajatuksena se, et tarvittaessa olisi mahdollista pistää irrotuspiikki ja tehdä inseminaatio iltapäivällä, jos tilanne yllättäen näyttäisi siltä, ettei viikonlopun yli päästä. Riskiä pidin pienenä, enkä muutenkaan elätellyt toiveita kypsistä munasoluista. Vaikka Letrozol annos on tuplaantunut, ei oireita sen kummemmin ole ollut. Vaan kuinkas kävikään. UÄ:ssä limakalvo oli saavuttanut kaikkien aikojen ennätyspaksuutensa 8mm ja näytti hyvärakenteiselta. Vasemmassa ovariossa - siis HUOM vasemmassa(!) - oli 17-18mm johtofollikkeli.

Olin aiemmin jo mielessäni hivenen harmittellut sitä, että avoimen vasemman munatorven vieressä on sitkeästi nukkuva ovario, kun taas oikealla olevan tuottelijaan munasarjan torvi vetää nihkeästi. Aukiolotutkimuksessa nimittäin vasemmalla puolella oli hyvä läpivirtaus siinä missä oikean munatorven aukioloa sai etsiä urakalla. Lopputulemana molempien röörien pitäisi kuitenkin toimia. Ja nyt vielä vasen ovario, joka ei koskaan ole näyttänyt suurempia aktivoitumisen merkkejä, on sekin herännyt. Kerrassaan ilahduttavaa!

Sofi & Clearblue. Taas on millä tikuttaa.

Mikä lie kelkan kääntänyt? Letrotsolilla lie ilman muuta oma roolinsa. Rinnalla on mennyt vahva foolihappo-B-vitamiiniyhdistelmä, D-vitamiini ja sinkki. Gelee Royalen napsimisen aloitin alkukierrossa ja nostin annoksen 1000mg:aan letrotsolien loputtua. Olen myös kiinniitänyt  tässä kierrossa huomiota veden juomiseen ja riittävään uneen. Ravitsemus ja liikunta ennallaan. Onko joku noista tai kaikki yhteensä? Vai ei mikään? Ehkä edesauttavaa tekijää ei voi eritellä, ehkä sellaista ei ole. Ehkä tämä on vain sattumanvarainen hyvä kierto. Se, että jostain syystä jotain näytäisi tapahtuvan, on meille jo puolikas voitto.

Siispä jatketaan aktiivista tikuttelua. Mikäs siinä tikutellessa, kun postilaatikkoonkin napsahti uusi 56:n liuskan setti. Jos LH-testi ei plussaa viikonloppuna, tuupataan sunnuntaina munasolu liikkeelle Ovitrelle-pistoksella. Maanantaina aamupäivällä sit inseminaatioon. Ainoastaan viikonlopulle osuva yllätysovulaatio voi tämän suunnitelman vesittää.

Hiljainen ranta syysauringossa

Vesityksestä aasin siltana tämä tyttö lähtee ny mereen pulahtamaan kun syysilmakin on mitä mainioin. Ihanaa aloittaa viikonloppu hyvällä mielellä ja saunanlämmössä rentoutuneena. Talviuintikausi on täällä :)

N97.0 Ovulaatiohäiriö

Kypsytellään, ultrataan. Kypsytellään lisää, ultrataan taas. Tikutetaan jännittäen lähestyvää viikonloppua. Ohitetaan viikonloppu. Maanantaiaamu, kp 22, LH-testit sitkeästi hymynaamattomia. Venytetään soittoa klinikalle. Soittoa, jonka lopputulema on luovuttaa hoidoista tässä kierrossa ja palata astialle seuraavassa.

Viimeisin ultra viime viikolla oli lupaavampi kuin ensimmäinen. Se oli lohduttavaa, vaikka riemunkiljahduksiin ei ollut senkään jälkeen aihetta. Vasen ovario koisaa edelleen. Oikealla aihiot olemassa, jonkinlainen yritteliäs tähtifollikkelikin. Pieneksi luonnehditussa kohdussa 3-rakenteinen 5.5mm limakalvo.

Lääkäri piti yhtenä vaihtoehtona ultrata kolmannen kerran loppuviikolla ja pistää irrotuspiikki jos hyvältä näyttää. Päädyttiin odottamaan. Kyseessä on kuitenkin vasta eka hoitokierto. Vaikka sitä mielellään lähtisi jo inssiä koittamaan, tuntui irrottelu vähän hätäiseltä. Kun kiertoni on luonnostaan pitkähkö, niin mitä sitä munasolua varhaisesti hätyyttelemään, jos reppana ei ole vielä valmis irtoamaan kotipesästään. Suunnitelmaksi jäi jatkaa tikuttelua ja palata asiaan plussatessa tai uusien suunnitelmien merkeissä viimeistään tällä viikolla. 

Lääkäriltä sain mukaani B-lausunnon, jonka loppukaneettina N97.0  Munasolun irtoamattomuuteen (anovulaatioon) liittyvä naisen hedelmättömyys

Siinä se seisoo; diagnoosi. Odotettu, pelättykin. Saas nähdä mitä Kela siitä tuumaa. Heruuko kassaan palautuksia lääkärinpalkkioista ja lääkkeistä. Nähtäväksi jää myös se, mitä mieltä itse olen - tulevina viikkoina ja kuukausina. Nyt ollaan ristiriitaisuuden vaakakupissa. Toisaalta on hyvä tietää, hyvä varautua. Toisaalta.. Noh, mietteliääksi epätietoisuus tuppaa pienen ihmisen aina saamaan.

Keskiviikkona lähden pariksi päiväksi työmatkalle, joten niillä main mennee aikaraja tämän kierron osalta. Loppuviikon jälkeen ei enää odoteta ovulaatiota, vaan kuukautisia. Puna-armeijan hyökkäyksen jälkeen uutta höyryä koneeseen - katajaisen kansan taistelutahdolla.