Tämä Päivä

Aamulla lauletaan kahdet laulut. Ojennetaan päiväkodissa kaksin kappalein tehdyt kortit. Hän pukee takin yöpuvun päälle ja piipertää kumisaappaissaan pihalle auttamaan lipunnostossa. Syödään kiireetön herkkuaamiainen, jonka päätteeksi kaksivuotias kiipeää syliin. Pyyhkii mustikkanaamansa puhtaaseen yöpaitaani. Herättää pienen sisaruksen möyrimään vatsanahkaa vasten. Siinä he hellästi tuuppivat toisiaan - sisarukset.

Yhteinen päivä. Kahden sukupolven äidit ja ähky. Ilta-auringon kellastaessa tienoota lasketaan lippu. Päivä on painunut iltaan. 

Sydän läikkyy kiitollisuutta; miten onnekkaita olemmekaan, että saamme viettää tätä toukokuista sunnuntaita äiteinä.

Pääsiäisen ja vapun ilottelut

Meidän vappu ja pääsiäinen olivat perinteissävytteisiä. Askarrelltiin ja kyläluutailtiin. Palmusunnuntaina kiersin Taavan kanssa virpomassa kun Eira oli koko päivän vaalitoimitsijana. Piipahdettiinpa pupumaskeissamme myös äänestyspaikalla hoitamassa kansalaisvelvollisuutta ja keventämässä vakavansorttista tunnelmaa.

Sittemmin onki harjoiteltu itsehillinnän taitoja, kun virpomispalkaksi saatuja suklaita ei saanutkaan availla heti, vaan ne julistettiin pääsiäiskoristeiksi. Ei sillä, meillä ei ole herkut pannassa, joten niitä on saanut maistellakin sopivissa määrin.

Pääsiäisenä kummipoikani oli yökyläilemässä ja viettämässä peli-iltaa. 11-vuotiaan nuoren herran erityispiirteenä on sokeus, joka omaleimaistaa kohtaamisia. Taas huomasin miten paljon yhteinen aika opettaa - meille molemmille.

Lopun edestä vietimme rauhallisesti arkissa askareissa. Vaihdettiin kesärenkaat, käytiin ostostelemassa kevättarpeita hiljaisessa ostoskeskuksessa ja orientoiduttiin kasvihuoneen kasausprojektiin.

Vappuaatona vietimme perhepäivää. Maaseudun kasvattina meillä on tapana liikkua autolla. Taava on ollut innoissaan busseista, joten päätimme lähteä linjuribiilillä elämysmatkalle Turkuun. Köröttelimme kaupunkiin, herkuttelimme ja vierailimme Seikkailupuistossa, Sariolan tivolissa ja vapputorilla.

Taava on kiinnostunut tarkkailija, mutta kovin arka osallistumaan jos ympärillä on paljon väkeä ja meininkiä. Sen vuoksi emme jääneet harmittelemaan kun Tivoli avautuikin vasta pari tuntia vierailumme jälkeen. Pääsimme ihastelemaan laitteita ja paikkoja. Typy oli innoissaan, vaikka markkinatunnelma saikin odottaa ensi vuoteen. 

Illalla vappumunkit paistettiin mummilassa ja vappupäivä vietettiin perinteisesti kummilan kanssa nyyttärimeiningillä. Ilma oli ohuesti koleahko, mutta mukavaa piisasi. Puolitoimivassa grillissä ruokakypsyi tavallista verkkaisemmin, mutta sen sijaan leija nousi taivalle viileässä kevättuulessa samaan tapaan kuin suvihenkäysten viemänä.

Ehdoton Taavan hitti oli tramppis, saippuakuplat ja ilmapallot, joita hehkutettiin päivätolkulla :)

Joulun aikaa, Uuden Vuoden taikaa

Pyhien rotla on paketoitu. Joulua edeltänyt aika rauhoittui ja juhlaa vietettiin perinteisin kuvioin. Kaadoimme latvakuusen, koristelimme pipareita, aatonaattona ajoimme mukkilaan pukemaan heidän kuusensa juhla-asuun ja kävimme menneiden sukupolvien haudalla.

Kun Taava oli unillaan, menimme Eiran kanssa aattoyötä vasten joulusaunaan. Mietimme vuotta ja sitä miten saunan täytti erilainen tunnelma kuin viime vuonna, jolloin vahvana häilynyt raskaustoive kariutui juuri päivän vaihtuessa jouluaatoksi. Menneeseen vuoteen mahtui lisäpettymyksiä, mutta myös odotusten täyttymistä. Samoilla lauteilla on tällä kertaa kanssamme odotettu ihmisen alku, jonka liikkeet tuntuvat jo reippaina.

Aattona nautimme kiireettömästä aamusta, joululauluista ja kokkailusta. Joulurauhan julistus kuunneltiin mukkilassa riisipuuron äärellä. Piipahdimme isäni kanssa kummilassa pukkeilemassa. Koko perheen voimin kävimme iltapäivällä joulukirkossa, jonka jälkeen kokoonnuimme meille. Ruokaa, yhdessäoloa ja se Joulupukki - tottakai. Taava oli yllättävän rohkea pieni apulainen, lauloi hiljaa opettemansa joulupukki-laulun.

Joulupäivänä ulkoiltiin ja lounastettiin Eiran kotiväen kanssa Naantalissa, jonne fammulan väki oli kauempaa matkannut joulun viettoon. Iltaa vietettiin mukkilassa. Veljen poppoo ajoi Pohjanmaalta seuraan, joten ohjelmassa oli lahjojen kakkoskierros. Taavan nukkumaanmenon jälkeen pelattiin aikuisten kesken lautapelejä yön pikkutunneille kuten tapana on. Tapani menikin sitten uusissa leikeissä, kummilan porukan kanssa pulkkamäessä, levätessä ja lastenohjelmia katsellessa.

Vuodenvaihteeseemme kuului paikallisen VPK:n ilotulitus, valopillejä, tähtisädetikkuja. Ruokapöytään valittiin jokaisen omia herkkuruokia. Vuosi paketoitiin hyvillä mielin ollen kiitollisia kasvusta ja ilosta, jota kokemukset ja uuden oppiminen ovat meille suoneet. Uusi vuosi on täällä. Uudet, uniikit 365 päivää, jolloin mikä tahansa on mahdollista.

Virvon varvon

..tuoreeks terveeks, tulevaks vuodeks.

Neljännesvuosisadan tauon jälkeen meillä tehtiin eilen virpomisvitsoja. Aamupäivällä käytiin salakavalasti kylänraitilla nyhtämässä pajunkissaisia oksia. Päikkäreiden jälkeen ne koristeltiin perinteisesti höyhenin, piippurassein ja silkkipaperein. Tai äidit koristeli. Taava lähinnä kirmasi silkkipaperiarkkien joukossa ja heilutteli värikkäitä piippurasseja. Illalla harjoiteltiin lorua ja virpomista.

Palmusunnuntain kunniaksi pukeuduttiin noitahuiveihin koko kolmikko. Liikkeelle lähdettiin perikarjalaiseen tapaan; ensin kummit ja sitten seniorisukulaiset. Pieni noitamme näytti alkuun ohuesti epäileväiseltä. Tovin kesti sulatella koko touhua.

Pian kuitenkin riemunkirjavien vitsojen heiluttelu tuntui saavuttavan leijonaneidon mukavuusalueen. Kauniista ja makoisista palkintomunista tyttö pääsi jyvälle varsin nopeasti. Kas kummaa :D

Iloista pääsiäisen aikaa kaikille!