perjantai 28. heinäkuuta 2017

Sisäseiniä ja muuta mukavaa

Viime viikolla raksalla alkoi seinät nousta todenteolla. Väliseinät villoitettiin ja päällystettiin 13mm kipsilevyillä. Levyihin melkeimpä kaiken tauluja painavamman kiinnittäminen on haasteellista, joten kalusteita varten väliseinien runkoon laitettiin kiinnityspuita kalustekuvien mukaisesti.

Olkkari

Keittiö

Taavan huone ja työhuone

Tukipuita keittiön kiintokalusteille
Meitsi kävi aktiivisesti kuvailemassa auki olevia seiniä, jotta jatkossa kuvistakin voisi tarkistaa sähköjen/koolausten/runkorakenteiden paikkoja. Siinä sit Eiran kanssa viime hetkillä herättiin tähän kipsilevyn kiinnitysongelmaan ja käytiin itsekin lisäilemässä muutamia tukipuita sellaisiin paikkoihin, joihin tiesimme kaavailevamme avohyllyjä tai naulakoita. 

Päästiin sisällä myös maalaushommiin, kun tekninen tila levytettiin maanantaina. Iltapäiväinen soitto maalämpöpumpputoimittajalle paljasti, että pumppu asentajineen oli tulossa seuraavana päivänä. Wow! Aikaa tilan valmiiksi saattamiseen oli huimat 19 tuntia. Kiiruusti soitto putkarille vesimittarivalmiuden asentamisesta, että saadaan tölliin turvallisesti vettä. (Se rakennuksen aikainen venttiili on kohtalaisen krouvi.) Asennus onnistui ihan sattumalta tiistai-aamulle. Siinä sitten raivattiin pihan hakitelineiden alta tilaa, jotta veden pääsulku saataisiin auki. Illalla kittailtiin ja yötä myöden maalailtiin, jotta saatiin 2 kerrosta kuivumaan. Olin ollut kaukaa viisas ja ounastelin jotain tällaista, joten maaliksi olin valinnut nopeasti kuivuvaa sorttia. Puoliltaöin ku työmaavalon loisteessa lopeteltiin, ei lopputuloksesta ollut varmuutta. Aamun tullen jälki onneksi todettin hyväksi.




Tiistaina tuli putkari ja pumppu. Lämpöjä ei saatu päälle, sillä lattialämpölinjastoa painestettaessa selvisi, että kauimmainen jakotukki vuotaa. Sitä tuli Sievin KVV-IV-tiimi tsekkaamaan loppuviikolla.


Piipahtivat viikonlopun molemmin puolin pariin otteseen ja virittelivät sekä jakotukin että IV-läpiviennit kuntoon. Niin ikään Uuniseppien uunimestarimme kävi pellittämässä ja tiivistämässä piipun.

Keskiviikkona oli tontille ilmestynyt aika läjä paneeleja. Oli töllin mdf-kattopaneelit ja saunan/kylppärin kuusipaneelit. Yllätykseksemme löysimme paneelit sisätiloista, jonne timpurimme oli ne kantanut kun taivas oli alkanut näyttää sateen merkkejä. Olimme hämmästyneitä ja kiitollisia. Ensinnäkin siksi, että sisäänkanto olisi kuulunut meille. Toiseksi siksi, ettei matskujen saapumisesta oltu toimittajan puolelta ilmoitettu. Paketista olisi sisustusmatskujen kohdalla hyvä tietää, että ehtis oleen passissa eikä Suomen suvikeli tärvelisi toimitusta. Nyt sään puolesta kamat oli kondiksessa. Matkalla pari pakettia oli saanut runtua, mut timpurin kanssa puhuttiin et ne voi hyötykäyttää siellä missä tarvitaan lyhyempää.

Saunaan tervan väristä kuusta


Kattoihin valkoista hopeasaarnia

Ulkonakin alkoi tapahtua, kun emme maalausinnossamme jaksaneet enää odotella julkisivua. Eira huimapäänä suti päädyissä paikoillasn olevat räystäslaudat (max.kork. 6.8m), jonka jälkeen laudoitettu pääty sai ensimmäisen kerroksen tulevaa sävyään, Tikkurilan Pika-Teho 560X:ää. 
Startti. Ja työturvallisuus?
Don't try this at home.
Sen jälkeen siirryimme maalaamaan valkoisia osia maassa. On nimittäin kohtuullisen pottumaista maalata niskakenossa räystäslautoja, kun ne on paikoillaan. Samoin vaatii aikalailla osumatarkkuutta kun ruskealla seinällä maalaa valkoisia koristelistoja. Päätettiin säästää niskalihaksia ja naamalle putoilevia maalipisaroita ja sivellä kahdesta maalikerroksesta ensimmäinen pintaan ennen paikoilleen naulaamista. Tyhjentyneistä kuormalavoista nakuteltiin tellinki, joka kannettiin varjon puolelle. 



Nopeaa touhu ei ole. Homma etenee sään ehdoilla ja silloinkin max. 20-35 laudan päivävauhtia kun välissä ootellaan kuivumista. Mut on sekin aina eteenpäin.

keskiviikko 19. heinäkuuta 2017

Viiva on niin yksinäinen

Ei tarvinnut odotella testipäivää. Aikainen LH-piikki ennakoi lyhyttä kiertoa. Puhjennut follikkeli ja oireettomuus ounastelivat tulosta. Toivetta oli silti. Aamuun asti.

Vuodon alkaessa testi on turha. Se on kuitenkin tehty varuiksi ennen kuin naamaan rouhastaan kourallinen särkylääkettä. Tulos on selvä. Viiva on yksinäinen.

maanantai 17. heinäkuuta 2017

Piinapäivät (E: Yök, mikä sana..)

Puolitoista viikkoa inssistä. Rentoranteista avokkiani piina harvemmin painaa. Testipäivä lähenee tasaista vuorokausitahtia.

Mä; Onko sulla tuntemuksia?
E: Jaa-a. Vaikea sanoa, jotain on kun tunnustelee. Mut ehkä ois muutenkin.

Sellaista menkkamaista jomottelua?
E: Oli pari päivää inssin jälkeen.

Entä nyt?
E: Niinko menkat tulis. Mut nii ne voi tullakki.

Valkovuoto?
E: yäh. Ethän sä kirjoita siitä blogiin..

Jano?
E: No joo. Äsken oli. (Yleensä ei ole.)

Lisääntynyt virtsaamisen tarve?
E: Joo, ku mä kerran just join.

Väsymys?
E: Joo. Mitä luulet kun kissa hakkaa öisin ovea ja Taava huutelee?

Liikuttumisherkkyyttä?
E: Sillee perus.

Nippailua alavatsalla?
E: Ei ny just. Tai pierettäny on. Enemmän ku ylleensä. Söin kyl just herneitä. Meinaatko kirjottaa tänki vai..?

Vilunväreet ja vilutus?
E: Yöllä kun meil on ikkuna auki, ni tulee kylmä. Varastit muuten mun peiton viime yönä.

Lämpö asteen verran tavallista korkeampi parin viikon ajan?
E: Sul oli lämpöö, lasketaaks se?

Hengästyminen portaissa?
E: Hengästyn helposti. Mut johtuneeko siit et kunnos ois petrattavaa?

Päänsärky?
E: Ei. Paitsi susta kun sul on päänsärkyy raksaprojektista.

Raudan maku suussa?
E: Joo. Ku mun ikenet vuotaa.

Herkistynyt hajuaisti?
Ei. Ootko muuten huomannut, et ihan niinku eteises haisis vähä sellane.. niinku kala..?
Ei haise.
E: Hais.

No onko etova olo aamulla?
E: Ei.

Rintatuntemuksia?
E: Öö, joo välillä. Välillä ei. Tasaisesti inssin jälkeen. Koska me saatiinkaan ohje testata?

Viikonloppuna. (dpo16-17)
E: Sitä ennen menkat ehtii alkaa..
Niin.

sunnuntai 16. heinäkuuta 2017

Katto pään päälle, lämpövalmiutta tupaan

Männä viikolla tapahtu sisällä ja ulkona. 
Tiistaina Uuniseppien uunimestari kävi muuraamassa takan. Todella mainio pariskunta. Heidän kanssaan tuli turistua aiheesta ja aiheetta. Pellitykset jäivät tekemättä kun vesikate puuttui. Luvattiin soitella heti kun katto saadaan, nii uunimestari palaa tekemään pellitykset ja tiivistykset. Loppusilaus takalle tehdään kun saadaan tölliä valmiimmaksi.


Tiistaina myös valu hiottiin. Illalla Eiran kanssa meillä olikin pölytalkoot. Pöly oli suhteellisen hyvin pinnassa, ja sen verran painavaa ettei pöllynnyt hulluna. Harjattiiin, kerättiin sihveliin ja lopuksi imuroitiin pienellä halli-imurilla. Sen verran viisastuin työläydestä, että jos vastaava kerrostuma tulee vielä siivottavaksi, vuokraan kunnon teollisuusimurin, jolla saa imuroida huoletta. Joka imee menemättä tukkoon.

Ennen siivousta
Ja jälkeen 
Vaaleat sileää, tummat liimapintaa

Vaikka pölyn poisto oli aikaa vievää, olisi se voinut olla työläämpikin. Harjan heiluttelua aloitellessa nimittäin pisti heti merkille, että pöly liikkuu kohtuullisen yhteistyökykyisesti. Aloin aavistella, että jos valu olisi täysin liimaton, pöly olisi sitkeämmässä. Epäilyni osoittautui todeksi, kun pinta saatiin puhtaaksi; liima ei ole kokonaan poissa. Osa lattiasta on sileää, osassa liimaa on pinnassa. Puhuin asiasta vastaavalle ja Sievin työnjohtajalle. Lopputulema oli, et lattia voi kuivista tiloista jäädä läikikkääksi, sillä niissä liimalla ei ole suurta merkitystä muuten kuin valun kuivumisen näkökulmasta. (Joka sekin ois kyl aika tärkeää.) Laatoitettavista tiloista se on saatava pois. Yleensä kuitenkin laattamies saattaa pinnan valmiiksi timattilaikalla, joten sitä voidaan jäädä vielä odottamaan. Vähän käy laattamiestä surku. Hällä on aika hinkkaaminen.. 

Keskiviikkoiltana me oltiin maalaamassa kakkoskierrosta otsalautoihin, kun klo 20 Sievitalon kattotiimi kurvasi paikalle. Me pistettiin pensselit pussiin ja päästettiin pojat hommiin. Kauaa ei nokka tuhissut, sillä seuraavana iltana valmiina oli talo ja talli. Eli viimein on saatu vesikatteet asennettua. Aikaa ensimmäisistä tarviketoimituksista ehti kulua 2kk. Aluskate on toki ollut asennenttuna, joten rakennus on ollut suojassa vedeltä. Katto on aina kuitenkin katto. Nyt tuli tölliin hämärämpää kun valoisa kangas korvattiin tummalla pellillä. Mut aikamoinen muutos tuli julkkariin. Tuntuu taas askeleen todemmalta koko homma.


Tumma katto ja ne valkoiset otsikset

Loppuviikkoon mennessä ulkoseiniin saatiin koolaukset, villat ja ensimmäinen kulma tuli levytettyäkin. Pian avara tila muuttui huoneiksi. 





Teknisen tilan levytyksen perään kyseli maalämpöpumpun toimittajakin. Tulisivat kuulemma tulevalla viikolla asentamaan pumppua jotta saadaan lämpöä lattiaan ja valu kuivumaan. Pikkuisen tuntui aikaiselta, joten sovittiin et ottaa yhteyttä timpureihin ja Sievitalon työnjohtajaan. Jotenkin mulla on sellainen kutina, et vielä saadaan yksi hätä-hätä-härdelli aikaiseksi.

Tekninen tila
 Teknisen tilan levytyksen ja pumpun asennuksen välissä kun meidän pitäis ehtiä maalaamaan tila (ainoa sisätila, joka jää levypinnalle jos itse ei pinnoita) ja putkarimme tulla laittamaan vesimittarivalmius. Vielä ei ole aikataulustavtietoa, mut sen verran varpaisilleni tulin, et telat, kitti ja maalipurkki odottaa jo eteisessä. Ensi viikolla olemme viisastuneet.

maanantai 10. heinäkuuta 2017

Nyt on kiire. Eiku..?

Raksan eteneminen on kuin aaltoliike. Ensin tehdään kiireellä. Ja sit; ei mitään. Viime viikon ma-ke rakennettiin terassien tukirakenteet ja laitettiin aluskatteet paikoilleen. Ajatuksella, et hopi hopi, vesikate asennetaan to-pe. No eipä asennettu. 

Etuterde. Kattolyhdyn ikkuna jää räystään katveeseen.

Kodarin katos.

Takaterde.

Muutaman päivän viivytys ei tässä kohtaa haitannut, sillä otsalautojen asennuksen jälkeen me viimein päästiin maalaushommiin. Nyt on kiikuttu telineillä ja kierretty tupaa ja tallia kahteen otteeseen. Olikin aika paljon helpompaa maalailla otsiksia valkoiseksi nyt kun ei tarvinnut varoa tai peitellä tummia kattorakenteita. Jos ei kattoa tule huomennakaan, päästään viimeistelemään loputkin. Sellainen lieveilmiö tästä tuli, et maalauksen makuun päästessä alkoi kaivata julkisivua. Nyt kun olis vielä kelejä, niin mieluusti paneloinnin näkis jo seinässä..


Viime keskiviikkona pyörittiin työnjohtajan ja KVV-IV-vastaavan kanssa tontilla. KVV-IV oli tyytyväinen. Mä reklamoin pikkuasioista. Yksi sähköpistoke on väärässä paikassa, toinen puuttuu. "Haittaako jos terassipilarit on 8cm liian lyhyet.?" Joo haittaa. Ja kattolyhdyn ikkuna on liian korkealla, haluan et korjataan. Harmitti itteäänkin, mut kun priimasta maksaa, niin eiköhän ole sitä oikeus pyytää. Reklamaatioihin suhtaudutaan hyvin. Ne kuullaan ja luvataan asiallisesti korjata. Nyt vain odotankin miten asia etenee käytännössä.

Yksi veikeä murheenkryyni on ollut valun hionta. Valettuun betonilattiaan nousee hyvin nopeasti liimakerros, joka tulisi hioa pois. Sementtiliiman poisto nimittäin edistää kuivumista ja kosteissa tiloissa edesauttaa pinnotteen kiinnittymistä. Tätä hiontaa vastaavamme kysyi timpureilta ja Sievin työnjohtajalta jo edellisviikolla. Vähän harmitellen, ettei lattiaa ole hiottu ennen sisäseinärunkoja. Hionta lattiakoneen näköisellä härvelillä olisi nimittäin ollut helpompi tehdä kun A.valu on melko tuore ja B.ennen sisäseiniä kun lattia on yhtä alaa.

Hionta luvattiin Sieviltä hoitaa viime viikon loppupuolella. Meitsit oli siivousasemissa (kun siittä tulee aikalailla hienojakoista pölyä). Pe puolilta päivin kysyin hionnan perään. Vastaus: viimeistään lauantaina. Sunnuntaina puolilta päivin kun mitään ei ollut tapahtunut, mulla petti pinna ja kävin rautakaupasta hakemassa hiomakiven. Alkoi nimittäin näyttää siltä, et takan muuraus on tulossa maanantaina ja lattia jää sen alta hiomatta. Toiset sanoo, ettei liimaa tarvitse poistaa, eikä sillä raskaan takan alla ole merkitystä. 


Ennen ja jälkeen hionnan
Koska kuitenkin koko valun pinta on suunniteltu hiottavaksi, halusin liiman rikki myös takan alta (jossa valu on paksuimmillaan). Käsipelillä sitten hinkutettiin takan ympäristö puhtaaksi. Hiomakivi oli karkeudeltaan C16, eli melkoisen karkea. Siittä huolimatta oli aikamoista nitkutusta saada kivi näkymään vaalean liimakerroksen alta. Siihen sai sopivasti purettua harmitusta.

Iltamyöhällä kun oltiin maalaamassa, toi timpuri hiomakoneen tontille. Hioi lisää takan seudulta ja sanoi että maanantaina jatkuu. Noh, ei jatkunut. Eikä tullut takkakaan. Tai tekijä tuli, mutta ei päässyt töihin kun takan taakse tuleva seinälevy puuttui. Nyt on levy paikoillaan ja muuraria odotellaan huomiseksi. Tontilla häntä oottaa takkatarvikkeet ja muurausta varten toimittamamme vesi.


Hionta on edelleen mysteeri. Jännä, ettei tätä saada tehtyä vaikka märkä valu voi hidastaa koko projektia. Ärsyttävästi asia hiertää kuin kivi kengässä. "Kantelin" vastaavallemme. Jospa ois joku keino saada iso pyörä - tai tässä tapauksessa hiontalaikka - pyörimään. 

perjantai 7. heinäkuuta 2017

Kipin kapin inseminaatioon

Suunnitelman mukaan heinäkuun follikeliultra oli varattu eiliselle. Ajatuksella, että viikonlopun lähetessä voidaan pistää irrotuspiikki, jos LH-testi näyttää negaa. Keskiviikkona LH-piikki hyppäsi puskasta. Aamulla liuskatesti näytti plussaa, CB tyhjää ympyrää. Soitto klinikalle.

Mietittiin josko torstaina aamulla tehtäisiin uä ja iltapäiväksi varatulla ajalla inssi. Tai sit varattu iltapäivän folliaika voidaan riskillä vaihtaa suoraan inssiksi. Päädyttiin jälkimmäiseen. Illalla hymynaama paistatteli CB:ssä.

Torstai-iltapäivällä meitä vastassa oli mun lääkäri viime hoidoilta. Toimenpide meni kivuttomasti ja hyvin. Inssi tehtii samalla luovuttajalla. Olkikin oli entisenlainen. Ennen pesua siittiöitä oli 48milj/ml. Pesun jälkeen määrä romahti kun sulatuksessa kärsineistä huonot singottiin pois. Primaa jäi jäljelle 6.8 milj/ml, josta liikkuvia 64%. Vilkkaasti eteenpäin liikkuvaa löytyi 42%, joten 0.5ml oljessa se tarkoittaa 1.5milj. Joskus olemme kuulleet huimempiakin lukuja, mut eihän todellisuudessa tarvita kuin yksi voittaja. Meille tunnetusti tavara on toiminut, joten olkapäälläni istuva skeptikkokaan ei jäänyt arvuuttelemaan lukeman suuruutta tai pienuutta. (Onnistumistsäänssit kun puitiin viime hoidoilla läpi ja niiden tulos ei juuri rohkaise..)

Inssin jälkeen tehtiin vielä ultra, jossa näkyi reilu 8mm limakalvo. Toivoimme näkevämme follin ja osuvamme ajoituksen kanssa siltä osin nappiin. Yllätykseksi huomattiin munasolun jo lähteneen ja rakkulan luhistuneen. Hämmentävän nopeaa.. jo 16h LH-digiplussan jälkeen.

Nää kypsymis- ja luhistumisajathan on yksilöllisiä. Silti tyhjentynyt näkymä jotenkin yllätti kun kyseessä oli kp12. Gelee Royale on ollut käytössä eiliseen asti ja jotain tuntemuksia se on lisännyt. Nippailuja oli jo keskiviikkona ennen hymynaamaa. Toivon mukaan munasolu ei kuitenkaan silloin aloittanut matkaansa. Muuten siittiöt saapunevat tyhjille menomestoille.. Jotenkin takapuoleen on jäänyt olo, että follin ollessa vielä paikallaan ennuste onnistumiselle olisi ollut parempi. Ohitettu h-hetki hivenen madalsi tunnelmaa. Realisoi toiveita. Ei tokikaan kirves vielä kaivossa ole. Parin viikon päästä selviää miten kävi. Toivoa sopii aina :)

sunnuntai 2. heinäkuuta 2017

Sähköistä menoa

Jussin jälkeen alkoi sähinät. Maanantaina timpurit palailivat työmaalle ja välittömästi alkoi seinänpaikkojen merkintä. Seinien alimmat puut kiinnitettiin lattiaan liimaamalla, sillä eihän haluttu rei'ittää lattiavalua tai siellä kulkevia lämmitysvesiputkia.



Tiistaina nousi väliseinien rungot. Wow! Siinä sitten seisottiin. Hahmottuvan talon syleilyssä. Nähtiin huoneet ja huoneesta huoneeseen. Kun ennen iltakymmentä kurvattiin vielä tontille oli siellä yllättäen sähkärit täydessä työssä. Sievitalon oma sähkötiimi kiertää työmaita ja painaa pitkää päivää. Juteltiin muutamista toivomistamme muutoksista ja sähkärit lupasivat ne toteuttaa. Sähkösuunnitelma nimittäin on hyväksytty jo toukokuussa ja viimeisimmät muutokset eivät ehtineet piirrustuksiin. Suunnittelijan kanssa puhuttiin et kirjaan ja piirrän muutokset selkeästi, niin niistä voi sopia työmaalla. Varsin joustavasti menikin.



Keskiviikkona talo sitten oli saanut johdotukset. Johtoviidakko oli aikamoinen. Tonttikeskuksen syöttökaapeli on niin ikään kytketty, joten nyt saadaan taloon sähköä. Tosin vain yksi pistorasia ja voimavirtarasia on valmiina, joten vielä sähkö ei kulje joka nurkassa.




Se mikä on poikkeuksellista ja vähän yllättävääkin, on se että sähköpätkäroskaa ei sähkäreiden jäljiltä ollutkaan hujan hajan. Me Eiran kanssa valmistauduttiin siivoamaan nippelia ja johdonkuorta oikein urakalla, kun sähkärit on vähä sellaisessa maineessa. Mut mitä vielä. Porauspurua oli lattioilla mut sähkötarvikkeet oli koottu. Olin niin yllättynyt et pakko oli ottaa oikein kuva :D


Tallikin edistyi. Sinne oli ilmestynyt lattialämmitysvastukset, mut muuten siellä johdotus oli jäänyt vaiheeseen. Sinällään harmi, et enenee vähän eri tahtiin, mut joutaahan tuon.

Viikonloppuna Eiran kanssa vietiin rakennuspuhaltimet pöhisemään ja sitten perehdyttiin sähkövetoihin ja -pisteisiin. Käytiin huone huoneelta läpi pistorasioiden ja katkaisimien lukumäärät ja sijainnit. Erityisesti syynättiin valaisimien ja palohälyttimien paikkoja. Valaisimet oli helposti liikuteltavissa, joten timpureiden kanssa puhuttiin et Eiran kanssa katsotaan ne paikoilleen ennen kattopaneelien asennusta. Varmaan puolet valaisimista liikahtikin enemmän tai vähemmän. Johdotuksiin ja rasioihin ei tietystikään millään lailla kajottu. Valorasiat oli kiinnitetty laudanpätkään, joka oli sujautettu kattokoolausten ja höyrysulun väliin, joten niitä helppo liu'uttaa sopiville kohdille. Liikuttelun syynä oli, et jotkut valaisimien paikat heittivät jonkin verran suunnitelmasta. Tai et luonnossa paperille tehty suunnitelma ei vaikuttanutkaan niin toimivalta.

Lamput linjassa

Tänään valaisinprojektin jälkeen vielä siivottiin ja tiivisteltiin höysulkua. Olimme tyytyväisiä viikon saldoon. Ei sillä, liian hyväähän se olisi jos homma menisi kerralla eikä kysyttävää jäisi. Nytkin muutama kysymys singahtaa työnjohtajalle ja sähkösuunnittelijalle kun työviikko alkaa. Näin maallikon silmiin kun kiuas kytkentöineen on puolisen metriä väärässä paikassa ja vessaan kahden lampun suunnitelmaan tulee vain yksi johto. Lisäksi kaipaan yhden valokytkimen siirtoa paikalle, johon se suunnitelmassa on merkitty. Nyt korjaukset olisi vielä tehtävissä helposti. Toista on sitten kun väliseinät sulkeutuu. Mihin ei siihenkään varmaan mene kauaa sillä perjantaina tontille ilmestyi aika läjä levyjä.


Mitä valun huoltoon tulee, niin aika vähällä on ollut. Valu on sisällä suojassa auringolta, joten sitä ei kasteltu alkupäivinä. Muovejakaan ei levitelty ja sisätyöt jatkuivat jo viikko valun jälkeen. Jännityksellä odotan miten valu käyttäytyy, tuleeko halkeamia, millaisia ja miten paljon. Toimittamamme rakennuspuhaltimet ovat seiseet nurkassa tyhjänpanttina. Vastaavan mestarin ohjeeata kävimme laittamassa lämmittimet loppuviikolla pöhisemään.


Vastaavamme kaipaili jo aiemmin lattian hiontaa, jotta pintaan noussut liima saataisiin pois ja kuivuminen edistyisi. Sitä työnjohtaja lupaili koittaa ensi viikolle. Näin jälkikäteen viisaans olisi ollut helpompi hioa vapaata tilaa ennen seiniä. Samoin siivous olisi ollut vähemmän työlästä. Mut turha hiiren on haukotella kissan mahassa. Seinät on. Ja sähköt. Hiontaa odotellaan. Ja kattoa. Ja julkisivua. Ja terassirakenteita. Jännä nähdä mitä ensi viikolla tapahtuu.