Lapsivuoteella

Hattarapilvipäivät lapsivuoteella. Pirteänä ylikierroksista. Puoliksi kuutamolla. Hämmennyksissä, mutta kuitenkin varmana.

Elokuun ekan viikon vauvat
synnärin sukkataululla.

Päivät kulkivat verkkaisesti etapista etappiin. Tunnelma oli rauhallinen. Päivää rytmittivät hoitorutiinit, ruokailut (ah, ruoka oli hyvää ja sitä tuli yhtenään) ja hoitajien vuoronvaihto. Yöt köllöttelimme kylki kyljessä. Ennen kuin huomasimmekaan, olimme kotiutuskunnossa. Miten paljon mahtuukaan päiviin ensimmäisiin? Paljon :)

Salissa jo meiltä tiedusteltiin halukkuutta perhehuoneeseen, mutta koska kotona odotti 3 karvasisarusta, emme olleet ajatelleet sellaiseen majoittua. Siirtyessämme 48tunnin valvomisen jälkeen osastolle, meidät otettiin vastaan lämpimästi. Minut sijoitettiin yhden hengen huoneeseen, jossa Eira sai viettää aikaa päivittäin klo10-20.

Lapsivuodeosastolla

Huoneessa oli tehty pientä dekoreerausta ja siitäkös herkkämieluset tirauttivat taas pienet onnenkyyneleet.

Kaiken kaikkiaan kohtaaminen sekä salissa että lapsivuoteella oli erinomaista ja toisena vanhempana Eira huomioitiin hyvin. Vierihoidon ohjaus tehtiin sovitusti niin, että molemmat olimme läsnä. Kätilö ohjasi Eiralle erikseen vastasyntyneen seurantaa, käsittelyä, aamupesuja, navan pudistusta ja vaipanvaihtoa. Ensimmäisenä päivänä sain imetysapua-/ohjantaa, joka tuli tarpeeseen, sillä Taava oli alkuun paitsi unelias ja huonovointinen (yökkäili lapsivettä) myös tiukkasuinen ja taipuvainen imemään omaa alahuultaan. Siitä se sitten pikkuhiljaa lähti.

Rutiinitutkimukset sujuivat ongelmitta.  Taavalta seurattiin alkuun ihokontaktissa happisaturaatiota, mutta sen pysyessä synnytyssalissa hyvänä, seuranta lopetettiin. Kuuden tunnin iässä lämpö ja verensokerit hyvät (37c, gluk 4.2), joten ei jatkoja niidenkään suhteen. Painonkehitystä seurattiin päivittäin. Kaiken kaikkiaan paino putosi ensimmäisillä aamumittauksilla yhteensä 150g, eli n.5% (normaali painonlasku <10%) ja kotiinlähtöpäivänä se olikin jo nousussa. Kahden vuorokauden iässä labra piipahti ottamassa vasseu1-seulan ja samaisena päivänä saatiin lastenlääkärin tarkastuksesta (sydän, reisivaltimopulssit, hengitys, refleksit, jäntevyys, kallon luut ja aukileet, vatsan palponti, lonkat, yleisstatus) puhtaat paperit. Kuuloseula tehtiin niin ikään ennen kotiutumista, kun korvat olivat kuivuneet ja molemmista korvista saatiin normaali vaste.

Verenpaineen mittausta

Synnytyspäivänä lastenlääkäri piipahti juttusille Taavan munuaislöydösepäilyjen puitteissa keskustellakseen jatkoseurannasta. Osastolla tehtäviksi toimenpiteiksi riitti verenpaineen kertamittaus ja virtsantulon seuranta. Verenpaineet olivat normaalit, mutta pissaamisen puolesta typy piti meidät valppaina sillä alkuun kaikki vaipat tuntuivat kuivilta. Huoli helpotti kun vuorokauden iässä aamupunnituksilla Taava lorotteli pitkin lattioita ja kahden päivän iässä teki samat lammikot lastenlääkärin pöydälle. Munuaiset siis toimivat ja siltä osin jäimme odottamaan 2 viikon iässä tehtävää ultraa ja labroja.

Osastolla minulta seurattiin kohdun supistumista, vuotoa, ompeleita ja verenpainetta. Ja mitä siitä maagisesta sairaalakassista sitten tarvittiin? Pesupussia, -aineita ja hammasharjaa. Taavan turvalonkeroa. Salmiakkipussia (söin kaiken.). Ei juuri muuta.

Osaston liivivalikoimasta

Maidonkerääjälle, omille liiveille tai liivisuojille ei ollut tarvetta vielä sairaalassa. Osastolla oli siteitä neljää sorttia ja kotiutumaankin päädyin pakasta vedetyissä verkkohousuissa - sattuneesta syystä. Osastolta saimme kaiken tarvittavan liukulakanasta laktoosittomiin välipaloihin. Tarjonnasta kaksi oli ylitse muiden: Lansinoh nännivoide (piti rinnanpäät ehjänä ja ihon joustavana haasteellisessa alkuvaiheessakin) ja jääsiteet! Alkuun ajattelin, et hrrrrrr.... ..jääsiteistä ei saa kuin virtsiitin. Turhaa skeptisyyttä, hetken kuluttua vierailin pakastinlokerolla lähes joka vessareissun yhteydessä. 

Kotiutuessa kolmantena synnytyksen jälkeisenä päivänä sain mukaani tukun ohjeita, synnytyskertomuksen, toimenpidesanelun, neuvolakortin ja kipulääkereseptin. Muistimme kiitokseksi osastoja sekalaisella herkkukassilla ja poistuimme kotiin, uuteen elämään :)