Paljon on vettä virrannut tämän kahden vuoden aika. Paljon hyvää. Muutama saavillinen sellaista, jota en osannut odottaa. Asioita parisuhteessa, itsessä, työssä, perheessä. Asioita, jotka saivat hiljentymään itsensä ääreen - jotka saivat verkkaisen sitkeän blogin hiljenemään kun kaikki "ylimääräinen" karsiutui.
Nyt olen täällä. Nelissäkymmenissä. Kahden kauniin äiti. Ehkä palailemassa, verkkaisesti silloin tällöin. Jos täällä tuttuja vielä on.
Ps. Kiitos teille, perään kyselleille. Pus ja kram. Ihanaa alkavaa syksyä!
Täällä yksi kyselijä, joka tuli vilkaisemaan, kun tuli mieleen blogisi. Kivaa, että olet päivittänyt! Kiinnostaisi kyllä kuulla lisää kuulumisia (sen verran, kun haluat jakaa), vuosien varrella on ollut mukavaa seurailla kirjoituksiasi.
VastaaPoistaMeidän kahden naisen perheessä on myöhemmin tänä vuonna vihdoin käynnistymässä hoidot. Yritämme julkisen puolella, jossa jono on pitkä ja tahti ilmeisesti aika verkkainen.
Ilahduin päivityksestäsi :).
Jatkokommenttina heti perään, että kävin katsomassa edellisen postauksen kommentit. Viimeinen kommentti on näköjään minulta. Kirjoitin sen silloin, kun olimme hakeutumassa hoitojonoon. On kyllä tovi vierähtänyt.
VastaaPoista