torstai 13. syyskuuta 2018

Ei jää epäselvää

Iltapäivällä huomaan vähäisen vuodon. Pettymys tulvahtaa pysähtyneeksi hetkeksi. Illalla seuraan. Vaaleanpunaista, pieni määrä ihan kirkasta. Epätyypillistä minulle. Koskaan ei vuoto ole alkanut näin. Ei mitään kipuja. Selitän itselleni josko tämä olisi jotain tyypillistä harmitonta. Ei se välttämättä vielä tarkoita mitään.. Vaikkakin lämmöt ovat laskeneet. Iho muuttumassa kukka-alttiimmaksi. Vilutuskin on loppunut, ja syysflunssan merkiksi räkä alkanut... Silti pidämme yllä toivon kipinää. Mitään ei tiedä ennen kun tietää.

Yöllä ei mitään. Aamulla jännittää. Ei mitään, pientä vanhaa tuhrua. Testipäivä häämöttää parin päivän päässä. Laitan suojan. En mitään megalomaanista, mut varmuudeksi kuitenkin.

Päivällä istun palaverissa. Sellaisessa, mistä ei millään kohtuudella pääse poistumaan. Tunnen yllättäen lämpimän huljahduksen. Kröhöm, selvitän kurkkuani. Toinen huljahdus. Vaihdan painoa toiselle kankulle. Kolmas. Alan huolestua siteen riittävyydestä. On vaikea keskittyä loppuaikaa. Olen etäällä työpisteeltäni. Minulla ei ole varasuunnitelmaa mukana, enkä edes tiedä missä on lähin vessa. Lopetettuamme nousen ja vaivihkaa katson perääni tuolille. Huh, ei mitään. Poistun nykien työpuvun paidanhelmaa alaspäin.

Osastolla painelen vessaan. Kierron tuloksesta ei ole epävarmuutta; ylivuoto on tehnyt Jaappanin liput niin taka- kuin etupuolellekin. Huokaus. Olisihan se ollut lähes tilastollinen vitsi onnistua ensiyrittämällä. Eriskummalliselta tuntuu. Epätyypillisen runsas vuoto, mut ei mitään kipuja, ei kerrassaan sinne päinkään. Niin - tai ainakaan fyysisiä sellaisia.

4 kommenttia:

  1. Voi, niin harmi! Meilläkään ei ensimmäinen ivf tuottanut toivottua tulosta.. Harmittaa niin älyttömästi ja nyt tulee pakonomainen tauko, pidempi tauko. Olen pahoillani teidän puolesta, tsemppiä jatkoon!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voihan kurjuus :( Olette olleet mielessäni monasti lähipäivinä kun olen jännittänyt puolestanne. Myötäharmitus on suuri, olisin niin jo toivonut teille toisenlaista vastausta. Kiitos tsempistä ja samaa myös teille!

      Poista
  2. Voi että, miten paljon olisin toivonut teille erilaista tulosta. Toivon teille nyt ennenkaikkea myötätuulta ja henkistä jaksamista. <3 Tuhat tsemppiä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos <3 Seitsemän veljesoljen jälkeen alkaa vähän puuduttaa, kuten tiiättekin.. mut ei auta, leuka rintaan vaan ja kohti uusia pettymyksiä :D

      Poista

Ilahdun, jos jaat ajatuksesi ja jätät kommenttisi :)