Lomastoppi

Lomakalenteri on täyttynyt erilaisilla väreillä. Milloin liipustetaan ystävien luo kylässä, milloin puuhataan kotia. Viime viikot sujuivat melko vauhdikkaissa merkeissä.

Pääsin ihanaiseen lomatunnelmaan kun käytin ystäviltäni vauvalahjaksi saamani jalkahoitolahjakortin.

Vauvalahjuksia

On kutakuinkin julkista tietoa, etten oikein olisi nykykäytännön mukaisten vauvajuhlien perään. Olenpa pyristellyt ylitsepursuavaa ameriikanmeininkiä vastaan siinä määrin, et koitin estellä moisten järjestämistä. (Lienkö sitten vanha ja vanhanaikainen? :D) Ystäväni, sukuni lähimmät naiset ja Eira kuitenkin päättivät ottaa riskin ja yllättää. Kompromissiin sisältyi yhteinen syöminen ravintolassa, Mother'sDay-elokuva leffateatterissa sekä ihanaiset muistamiset mulle ja Kimalaiselle. Neidolle oli perinteinen ensipupu ja allekirjoittaneelle hemmottelujalkahoito. Olin haaveillut jo pidempään kunnon jalkahoidosta, mut jotenkaan en saanut aikaiseksi. Nyt on kiitollisella odottajalla kesävarpaat, joilla lomailla. Kyl kelpaa :)

Savojärvellä

Ei niin paljon lomaa, etteikö vähän vielä töitäkin. Kävin viime viikolla työpaikalla vielä hoitelemassa viimeisiä vapaaehtoisia työjuttuja ja osallistuin työtovereiden saattamana kesän TYHYyyn. Kävimme porukalla Kurjenrahkan kansallispuiston alueella kiertämässä Savojärven kierroksen, jonka jälkeen naisissa nautittiin eväitä, saunottiin ja uitiin suojärvessä. Tuollainen 7km patikka ja tunnin saunominen meni vielä mukavan kivuttomasti. Tokkiinsa iltaa kohden supisteli ja aamulla vanha lonkkavaiva muistutti pirulliseen tapaan olemassaolostaan (onkin muuten ollut kumman hyvä koko raskauden).

Patikkaa enemmän kuitenkin jalkoihin otti 300km ajomatka, jonka Eiran kanssa teimme ystäväni luokse Seinäjoelle. Mulle on opiskeluajoilta jäänyt sellainen neljän kopla, joista yksi asuu Etelä-Pohjanmaalla, toinen Pirkanmaalla, kolmas Uudellamaalla ja me varsinaisessa Suomessa. Tyttöjen kanssa treffataan yökyläillen vuorosijainneissa 3-4kk välein ja tällä eräö oli pohojanmuon vuoro.

Pienelle tytölle

Nyt kun koplaan on syntynyt esikoiset huhti- ja toukokuussa ja meikäläinenkin saavuttanut täysiaikaisen raskauden, oli käytännönkin syistä pitkän matkan kutsu avec. Pariskunnittain istuttiin iltaa ja syötiin hyvin. Seinäjoella oli sopivasti asuntomessut, joissa käytiin porukalla pyörimässä. Hulppeat kämpät eivät ehkä istu Eiran kanssa kaavailemaamme ympäristöön tai budjettiin, mut mukavia pikkuideoita sieltä sai. Kämpät oli vimotteen päälle, joten niitä pääsi ihastelemaan ähkyyn asti. 

Pikkumakkareita

Toiminnallisia lastenhuoneita

Lämmintä tunnelmaa

Huone Done by deer - we like

Maalaisromantiikkaa

Korkeita olohuoneita

Elämän voimissa keekoiluun tulikin sitten takapakkia kotiinpaluun jälkeen. Neuvolakontrollissa verenpaineet yllättivät, kun alapaine huiteli sadan paremmalla puolella. Näköoireilun saattamana sain passituksen toxemia-labroille ja lähetteen äitiyspolille. Koska muuta oireilua (päänsärkyä, proteiiniuriaa, ylävatsakipua tai merkittävää turvottelua) ei ollut, minut ohjattiin kotio lepohoitoon ja verenpaineseurantaan odottelemaan labroja sekä sitä koska kutsu polille käy. Ja kävihän se; aika polille buukattiin heti seuraavan viikon alkuun. Vauvan liikkeitä seuraan (on onneksi ollut hyvä liikkumaan) ja oman voinnin huonontuessa lähdetään päivystyksenä synnytysvastaanottoon. Muuten mennään kirjaimellisesti päivä kerrallaa ja ollaan ko Ellun kanat.