Siittiövaraus kotiin kannettuna

Muhammed ja vuori, vuori ja Muhammed. Naispari ja siittiöt, siittiöt ja naispari. Jomman kumman on pakko liikahtaa, jotta yhteinen tie kohtaa. Joskus se näköjään on joku muukin kuin klinikalla villinä kirmaava naispari.

Me nimittäin emme palanneet ensikäynnin jälkeen klinikalle luomuinssin merkeissä. Syystä että LH plussasi lauantaina (minkä etukäteen kompromissatessani arvasin, tiesin..). Kaikun kautta ilmoitin asian ja toivottelin kauniita kesäpäiviä. Olin omalla tavallani tyytyväinen että lähiviikot voitiin mennä vielä rennosti. Sain kesätoivotukset takaisin ja samalla palattiin siittiö-/sisarusvaraus-asiaan. Emme olleet tehneet säilytysvarausta luovuttajaamme, sillä kolmen vuoden takaiseen tapaan tarkoituksena oli käyttää sitä mukaa kun tarvitaan ja jos siittiöitä on. Ystävällinen hoitaja onneksi jaksoi vääntää asian rautasiimasta selväksi minullekin.

Koska tuttua luovuttajaa on, voidaan varmistaa niiden saatavuus meille ja varata lisää x-määrä. Varmuudeksi. Tämä varaus on maksuton mutta voimassa vain ensi vuoden tammikuuhun, johon asti Eira on 1/2016 maksanut varauksensa. Aha, selvä. No sehän passaa. Tammikuussa olisi todella sitten jo hyvä punnita että mitä tälle hommalle tehdään..

Niinpä parin päivän päästä siittiövaraussopimukset kopsahtivat postilaatikosta. Minulle oli varattu 6 uutta olkea. Ehdoin "Sama luovuttaja, josta synnytys 2016." Siinä oli hyvä buugi. Onhan tuote toiminut minulle todistetusti kertaalleen. Nimi alle ja sopparit palautuskuoressa takaisin labraan. 

Niine hyvineen oli mukava jatkaa lomaa. Oljet on pakkasessa. Pari vanhaa ja kuusi uutta. Josko niistä jostain saataisiin pieni sisarus joskus syliin asti.