perjantai 28. heinäkuuta 2017

Sisäseiniä ja muuta mukavaa

Viime viikolla raksalla alkoi seinät nousta todenteolla. Väliseinät villoitettiin ja päällystettiin 13mm kipsilevyillä. Levyihin melkeimpä kaiken tauluja painavamman kiinnittäminen on haasteellista, joten kalusteita varten väliseinien runkoon laitettiin kiinnityspuita kalustekuvien mukaisesti.

Olkkari

Keittiö

Taavan huone ja työhuone

Tukipuita keittiön kiintokalusteille
Meitsi kävi aktiivisesti kuvailemassa auki olevia seiniä, jotta jatkossa kuvistakin voisi tarkistaa sähköjen/koolausten/runkorakenteiden paikkoja. Siinä sit Eiran kanssa viime hetkillä herättiin tähän kipsilevyn kiinnitysongelmaan ja käytiin itsekin lisäilemässä muutamia tukipuita sellaisiin paikkoihin, joihin tiesimme kaavailevamme avohyllyjä tai naulakoita. 

Päästiin sisällä myös maalaushommiin, kun tekninen tila levytettiin maanantaina. Iltapäiväinen soitto maalämpöpumpputoimittajalle paljasti, että pumppu asentajineen oli tulossa seuraavana päivänä. Wow! Aikaa tilan valmiiksi saattamiseen oli huimat 19 tuntia. Kiiruusti soitto putkarille vesimittarivalmiuden asentamisesta, että saadaan tölliin turvallisesti vettä. (Se rakennuksen aikainen venttiili on kohtalaisen krouvi.) Asennus onnistui ihan sattumalta tiistai-aamulle. Siinä sitten raivattiin pihan hakitelineiden alta tilaa, jotta veden pääsulku saataisiin auki. Illalla kittailtiin ja yötä myöden maalailtiin, jotta saatiin 2 kerrosta kuivumaan. Olin ollut kaukaa viisas ja ounastelin jotain tällaista, joten maaliksi olin valinnut nopeasti kuivuvaa sorttia. Puoliltaöin ku työmaavalon loisteessa lopeteltiin, ei lopputuloksesta ollut varmuutta. Aamun tullen jälki onneksi todettin hyväksi.




Tiistaina tuli putkari ja pumppu. Lämpöjä ei saatu päälle, sillä lattialämpölinjastoa painestettaessa selvisi, että kauimmainen jakotukki vuotaa. Sitä tuli Sievin KVV-IV-tiimi tsekkaamaan loppuviikolla.


Piipahtivat viikonlopun molemmin puolin pariin otteseen ja virittelivät sekä jakotukin että IV-läpiviennit kuntoon. Niin ikään Uuniseppien uunimestarimme kävi pellittämässä ja tiivistämässä piipun.

Keskiviikkona oli tontille ilmestynyt aika läjä paneeleja. Oli töllin mdf-kattopaneelit ja saunan/kylppärin kuusipaneelit. Yllätykseksemme löysimme paneelit sisätiloista, jonne timpurimme oli ne kantanut kun taivas oli alkanut näyttää sateen merkkejä. Olimme hämmästyneitä ja kiitollisia. Ensinnäkin siksi, että sisäänkanto olisi kuulunut meille. Toiseksi siksi, ettei matskujen saapumisesta oltu toimittajan puolelta ilmoitettu. Paketista olisi sisustusmatskujen kohdalla hyvä tietää, että ehtis oleen passissa eikä Suomen suvikeli tärvelisi toimitusta. Nyt sään puolesta kamat oli kondiksessa. Matkalla pari pakettia oli saanut runtua, mut timpurin kanssa puhuttiin et ne voi hyötykäyttää siellä missä tarvitaan lyhyempää.

Saunaan tervan väristä kuusta


Kattoihin valkoista hopeasaarnia

Ulkonakin alkoi tapahtua, kun emme maalausinnossamme jaksaneet enää odotella julkisivua. Eira huimapäänä suti päädyissä paikoillasn olevat räystäslaudat (max.kork. 6.8m), jonka jälkeen laudoitettu pääty sai ensimmäisen kerroksen tulevaa sävyään, Tikkurilan Pika-Teho 560X:ää. 
Startti. Ja työturvallisuus?
Don't try this at home.
Sen jälkeen siirryimme maalaamaan valkoisia osia maassa. On nimittäin kohtuullisen pottumaista maalata niskakenossa räystäslautoja, kun ne on paikoillaan. Samoin vaatii aikalailla osumatarkkuutta kun ruskealla seinällä maalaa valkoisia koristelistoja. Päätettiin säästää niskalihaksia ja naamalle putoilevia maalipisaroita ja sivellä kahdesta maalikerroksesta ensimmäinen pintaan ennen paikoilleen naulaamista. Tyhjentyneistä kuormalavoista nakuteltiin tellinki, joka kannettiin varjon puolelle. 



Nopeaa touhu ei ole. Homma etenee sään ehdoilla ja silloinkin max. 20-35 laudan päivävauhtia kun välissä ootellaan kuivumista. Mut on sekin aina eteenpäin.

4 kommenttia:

  1. Sepä alkaa muotoutua :) Hyvä idea tuo tukipuiden lisääminen runkoon myös muiden tiedettyjen seinäasennusten kohdille.

    Tuleeko teille muuten maalämmön yhteyteen myös maakylmä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei tule, kun - kumma kyllä - ihan kaikkea ei voitu ottaa ja jostain oli priorisoitava :D Olisihan se nykypäivää ja toisten mielestä aivan must. Ei kuitenkaan innostuttu konvektorista, joka pöhisee erillisenä jossain tilassa. Huonekohtainen viilennys iv-kanaviston kautta olisi tuonut tasaviileää, mut vähän arvelutti miten kanaviston suojaus ja kondenssikosteuden esto puurakenteissa toimii vuosikymmenet eteenpäin. Emme ole nykyisessä kodissa kärsineet liian lämpimästä asunnosta, niin emme osanneet sitä pelätä. Jos luotto Suomen suven viileyteen osoittautuu vääräksi ja alamme viilennystä todenteolla kaipaamaan, konvektorin jälkiasennus ei ole maailman luokan temppu - eikä ihan mahdoton kustannuskaan. Saas nähdä ollaanko parin vuoden päästä katumapäällä ja sitä jo tilailemassa :D

      Poista
  2. Teillähän alkaa uusi koti jo näyttämään kodilta! :)

    VastaaPoista

Ilahdun, jos jaat ajatuksesi ja jätät kommenttisi :)