Pienen ihmisen vaatteet ovat aina arvoitus. Numerolappu selässä antaa osviittaa, mutta totuus selviää vasta päällä. Bodyt ovat leveitä, tai lyhyitä, tai kapeita. Pääaukko venyy, kun pituus ei yllättäen riitäkään. (Tähän nerokkaana ratkaisuna haarakiilajatkopalat, jotka meiltä puuttuu.) Housujen yläresori on mukava, huonojoustoisena kiristävä tai lörppö. Zara on suhteessa pienempää, me&i isompaa. Saman kokoisessa rivissä voi edustajia löytyä niin 56:sta kuin 68:stakin. Vaatteista käytössä vasta paljastuu ne suosikit ja kiertoon pistettävät. Välillä joutuu yllättymään miten naftaliinista kaivettu ihanuus onkin valmiiksi jämpti. Höh.. No periaatteena on ollut että hankinnat ennättäisivät ainakin kertaalleen päälle ennen poispakkausta. Joskus se on jäänyt siihen kertaan.
 |
| Unipesä vm.-73/'16 |
Sama homma lakanoiden kanssa. Olin netistä jo tilaamassa Done by Deerin ihanaisia lakanoita kun kekkasin mitata äitiyspakkauksen vauvanpeiton. Peittohan oli 80×120cm siinä missä lakanalla oli mittaa 100x135cm. Vaikka petivaatteet ei ole sentin päälle, niin onhan se tylsä jos lakanan reunaa roikkuu reilusti löysänä. Eteenkin kun parin kuukauden jälkeen nukkuessa pienet jalat heiluu siihen malliin ettei mikään pysy päällä, ja peittokin myttyyntyy.
Meillä ei ole äitiyspakkausta, mutta saatiin siskoltani heillä turhaksi jäänyt äitiyspakkauksen peiton koon mukaan teetetty peitto. Meinattiin ostaa vauvalle parit lakanat IKEAlta, mutta todettiin myös koko-ongelma. Ne olisi tietenkin ollut helppo pienentää, mutta jätettiin ostamatta. Harkittiin Finlaysonin lakanoita, joita on ostettu alesta parit junior-koossa, mutta päädyttiin ompelemaan pinnasänkyyn kahdet pussilakanat itse. Onpa omaperäiset.
VastaaPoistaVaatteissa on harrastettu kokovertailua jonkin verran. Osittain siksikin tuli vertailtua ostettujen vaatteiden kokoja keskenään, koska meillä on jonkin verran Englannista ostettuja ja tilattuja vaatteita, joiden koot on ihan mitä sattuu. (Jonkun kaupan "3 months" on jättikokoinen (varmaan ainakin 74) ja joillain taas sama koko merkintä on lähempänä 62:sta tai jopa pienempiä.) Tietää mahdollisesti lisäostoksia tehdessä täsmätä kotimaisiin kokoihin... Samalla tuli huomattua kotimaassakin saatavilla olevien merkkien erot. Mm. Tutan vaatteet vaikuttaa olevan isohkoja, Polarn o Pyretin kapeita. Sehän vaara vauvan vaatteissa on, jos tuijottaa vain niiden kokolappuja, että joku jää vahingossa käyttämättä. Siksi me on yritetty järjestää vaatteet todellisen koon mukaan pinoihin tuon vertailun perusteella.
Muuten, minkä merkin 68:t on toisen merkin 56:ia? :O
Kun loppuraskaudesta kuultiin, että vauva olisi ultrankin mukaan normaalikäyrän alapuolella, ostettiin muutamat 50-kokoiset bodyt Lindexiltä ja valittiin sellaiset mallit, joissa on kahdet nepparit, jotta vaate toimisi vähän pidempään, kun pituutta saa säädettyä. Noita haarakiilapaloja voisi harkita ostoslistalle itsekin.
Joo meilläkin koot on pesun jälkeen jaoteltu silmämääräisesti niin lapuista huolimatta samat koot löytävät toisensa :)
PoistaZaran 68cm vauvaleggarit oli yllättävän pienet. Vielä kun pyöräytin pinguhousut kuivurin kautta, niin niistä tuli melko jämptit pullistuviin reisiin. Ratian 56cm raitabody sen sijaan on vieläkin sopivan väljä.
Tutan ohella meidän valinnoissa isompaa on tuntunut olevan Villervalla ja Me&i (miimöön koot tosin etenevätkin pareittain 62/68). Benettonilla mekossa on väljyyttä suhteessa enemmän kuin bodeissa ja housuissa. Lindex, KappAhl, H&M, POP ja Name it on ollut melko tasaista. Meillä Name it on osunut olemaan kapeinta. Zara on valinnoissamme ollut malliltaan ja mitoiltaan pienintä (sama suunta aikuisten mallistoissa). Esimerkkinä reikillä 2 tunikamekkoa, pienempi Tutan 62cm ja suurempi Zaran 74cm - kokoero vain pari senttiä.