torstai 19. tammikuuta 2017

Makujen maailmaan soseilla vai sormin?

Täysimetyksen tie alkaa vedellä viimeisiään. "Jo olisi aikakin", jos neuvolan mielipidettä kysyy. Siinä missä WHO suosittaa puolen vuoden täysimetystä, meillä THL:n viitoittama neuvolajärjestelmä ohjaa soseiden makuannosten aloitteluun 4-6kk iässä. Puolensa ja puolensa. Toisaalta on todettu ettei suolisto ole kehittynyt optimaaliseksi kiinteille ennen 6kk ikää, mutta toisaalta on väläytelty kohonnutta allergiariskiä jos soseiden aloitus menee yli puolen vuoden. Liput on ilmassa siis molempien vaihtoehtojen puolesta.

Meidän neuvolassa soseinfo annettiin etukäteen jo 3kk neuvolassa, vaikka samalla korostettiin ettei aloituksella ole kiire. (Tähän lie käytännön syynä se et 4kk neuvola on lääkärineuvola ja siten kiireisempi ja täynnä asiaa.) Hivenen hämmentävää on terveydenhoitajan ajatus, jonka mukaan maisteluannoksista huolimatta kyse olisi täysimetyksestä, kun ravintomäärät eivät ole annoksia vaan pysyvät lusikankärjellisissä/teelusikan kokoisissa ruoka-ainekokeiluissa. Silloinkin jos sosemaisteja annetaan päivittäin 1-2krt.. hmm.. Tätä en ihan purematta niele, mut tulkintansa kaikilla.

Neljän kuukauden neuvolassa lääkäri tiedustelikin jo, et onko soseita aloiteltu. Ilmeisesti monessa perheessä aloitellaan ajoissa. (Meilläkin ukki ei millään malttaisi odottaa, koska Taavaa saa syöttää - herkuilla :D) Viittasin WHO:n suosituksiin ja sanoin tasapainottelevani suositusten välillä ja tekeväni 5kk kompromissin, jos maito vain riittää ja tyttö voi hyvin. Nyt kun Taavan ikä alkaa lähennellä puolta vuotta on meilläkin alettu miettimään ravitsemuspuolta. Soseita? Jos, niin mistä aineista? Entä sormiruoka, uskaltaisiko?

Serkkuni, viiden lapsen äiti, liputtaa sormiruokailun puolesta. Hänen tyttärensä on saanut ruokailla omin käsin 5kk iästä alkaen. Kuulosti alkuun korvaani hurjalta. Kylälin siellä tytön ollessa 8kk ja sain todistaa, että hyvin ruokailu menee. Sotkusta, ja ajoin yökkiväistä, mut tyttö näytti nauttivan. Sormiruokailun kultaisissa säännöissä on kyllä muutama rajoite. Lapsen ajatellaan olevan valmis kiinteisiin kun hän on kiinnostunut muiden ruokailusta ja kurkottelee naapurin lautasille. Vaateena olisi että hän osaisi istua itse, viedä ruokaa suuhun kädellään, eikä työntää ruokaa kielellään ulos suusta. Näiden taitojen kehittymisen näkökulmasta luonnollisena ikärajana useasti pidetään puolta vuotta.

Parin viime viikon aikana Taava on alkanut saavuttaa sormiruokailijan lähtötasoa. Hänen kiinnostuksensa muiden syömistä ja lautasia kohtaan on kasvanut. Hän seuraa tutkivasti muiden ruokailua ja suuhun menee aktiivisesti kaikki esineet mitä käsiin saa. Istumisen osalta tyttö ei täytä kriteerejä, joten aloituksessa kuitenkin päädyimme perinteisiin maistelusoseisiin.
Maistiaisia
Saadessamme soseinfoa 3kk neuvolassa virnistin neuvolan terkalle, et taidan kerätä huono-äiti-pisteitä jos en ala keittelemään ja soseuttamaan Taavan ruokia itse, vaan luotan purkkituotteisiin. Nyt kun aloitus tuli ajankohtaiseksi, huomasin heiluvani sauvasekoittimen kanssa. Kahdestakin syystä. Ensinnäkin: määrät on älyttömän pieniä. Purkista menisi iso osa hukaan, joten niihin tulee varmaa perehdyttyä vasta kun ruokamäärärät kasvaa. Toiseksi: onpahan Taavan ruoka tuoretta, tuoreesta me itsekin tykätään.

Ensimmäistä ruoka-ainetta miettiessä ohitimme neuvolan perinteisen peruna-neuvon, sillä siitä oli niin monelle tullut vatsanväänteitä. Viikko sitten kokkailtiin ensimmäiset annokset bataattia - salaisella lisäaineella (rintamaidolla) höystettynä. Tänään maisteltiin parin vauvalusikan verran porkkanaa. Viikonloppuna ehkä kokeillaan päärynää. Maistelu on mennyt hyvin, vähän on vatsa välillä ähisyttänyt. Nukkunut ei ole sen huonommin tai paremmin. Joka päivä ei olla vielä syöpötelty, hiljaa hyvä tulee. 

Mitä annoskokoihin tulee, niin lusikallisen keittely on suhteettoman epätaloudellista sekä sähkön- että äidinkulutuksen näkökulmasta. Mukavuudenhaluisena tein bataatista jääpalamuottiin pakastettuja sosekuutioita, joita sitten yksi kerrallaan minigripeistä sulatellaan. Omaa maitoa notkistukseksi ja bon apetit! Sormiastian äärelle suotamme palata jahka syöttötuolissa pönöttäminen alkaa luonnistua.

4 kommenttia:

  1. Me ollaan myös puhuttu ja tulkittu täysimetykseksi se, että vauvan pääasiallinen ravinto on rintamaito. Alettiin vajaa 5kk maistelemaan soseita pikkuhiljaa ja kun istuminen kunnolla onnistui, ja annoskoko kasvoi mitä lähemmäs 7kk ikää mentiin, yhdistettiin soselusikointiin myös sormiruokailu. Sosetta meni aina x määrä, siinä ohessa/ennen/jälkeen vaikka pala kypsää banaania tai keitettyä porkkanaa tai mitä milloinkin. Lähinnä että sai tutustua. Pikkuhiljaa sormiruokailua enemmän ja enemmän ja alle vuotiaana söi jo itsenäisesti sen verta hyvin niin että vanhemmat saa syödä samaan aikaan omat sapuskat lämpimänä.
    Tosi nopeasti lapsi alkoi syömään ihan samaa ruokaa mitä mekin ja puolitoistavuotiaana on jo pitkään syönyt itse lusikalla, haarukalla, sormin, juo tavallisesta muista ja hyvin vähän sotkua. Täten täällä liputetaan myös 100% sormiruokailun puolesta.
    Ja imetystä tosiaan jatkettiin 1v asti kaiken ohessa.

    Yhtä oikeaa tapaa ei ole ja kannattaa mennä sen mukaan mikä tuntuu oman lapsen kehityksen mukaan parhaalta.

    Me tehtiin tota samaa jääpalamuotti juttua, kätevää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukava kuulla että mennyt noin sutjakkaasti. Vastaavaa suunnitelmaa meilläkin, saas nähdä miten toteutuksen kanssa, tytöstä se on kiinni. Kiirutta ei ole, mut valmiuksien mukaan alotellaan jahka syöttötuolissa pysytään siinä määrin et tuoli kannattaa kantaa varastosta keittiöön :)

      Poista
  2. Kiinteiden, erityisesti sormiruokailun, aloittaminen... Tuo minun kauhukuvani. Kun sukulaislapset olivat vielä aloittelijoita kiinteiden kanssa, jouduin usein poistumaan pöydästä, kun en kestänyt katsella kakomista. :'D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, aika hurjalta se vaikuttaa mustakin :D Sanovat et kakova lapsi ei ole tukehtumassa, hiljainen on. Huh, silti vähän hirvittää o_O

      Poista

Ilahdun, jos jaat ajatuksesi ja jätät kommenttisi :)