lauantai 22. huhtikuuta 2017

Keväiset kurat

RV 16. Hyvällä mallilla, joskaan ei ajallisesti eikä kehityksellisesti vielä lähelläkään puoltaväliä. Ensimmäinen, trimesteristä omalla tavallaan tärkein, on jo takana ja pikkuhiljaa tuloksia alkaa näkyä ulospäin. Raksalla siis.

Kalliopihlaja-projektimme on pitkän raskauden mittainen. 43 RaksaViikkoa alkaen vuoden alusta. Viikot ovat kuluneet vaihtevevasti. Nopeasti, hitaasti, rauhallisin mielin, stessistä valvoen. Pienokaistemme Töllin ja Tallin laskettu aika on lokakuussa. Niin lähellä niin kaukana.
Raksaviikolla 16 alkoi tapahtua ryminällä. Tähän asti aikaansaannokset ovay painuneet maansisään, vaan nyt oli aika rakentaa jotain pinnallekin. Kun Perustavan sokkelipojat saapuivat muotteineen ei siinä nokat tuhisseet.

Tiistaina pari miestä ja työnjohtaja alkoivat koota muotteja ja raudoituksia. Saimme kiitosta hyväkuntoisesta ja helppokulkuisesta työmaasta. Pohja oli esimerkillinen ja sähkötkin toimivat. Rakennuksetkin oli kiitettävästi kohillaan vaikka amatöörirakentajat oli merkkaustyön tehneet. Yhtä keppiä siirsivät 3cm, muuten ei moitteen sijaa. (Ei hullummin, vaikka itse sanonkin. *taputtaa itseään selkään*)

Talon kehystä kasataan

Muotit terassin pilareille

Keskiviikkona vastaava mestari pääsi tekemään raudoitustarkastuksen. Maadoituskupari kierrettiin tallin sokkelin alle ja loput muotit styrokseineen laitettiin paikoilleen. Homma eteni rivakasti kun pelipaikalla puuhaili 4 miestä. Puolen päivän jälkeen tuli Ruduksen autot ja muotteihin lyötiin kurat. Tasolaser piippasi jatkuvaa vauhtia kun yläpintaa tasotettiin oikeaan korkoon. Illalla käytiin halailemassa muottivaneria. Käteen tuntui etäisesti lämpimältä, joten lämpöä tuottava kovettumisreaktio oli käynnissä. Heittäydyin romanttiseksi ja koversin nimikirjaimemme pihalle roiskastuun jätebetoniin, joka vielä oli pehmeää.

Tallin raidoitus. Pohjalla maadoituskupari.

Betonihommia

Tuoretta kuraa..

..sileää pintaa


Torstaina pari Perustavan miestä kävi purkamassa muotit, joiden sisältä paljastui valmis sokkelipinta. Homma laitettiin pakettiin ja muotit kuljetettiin pois. Jälki jäi siistiksi. Niin sokkelin kuin työmaajätteenkin osalta. Miehet keräsivät roskaa sitä mukaa säkkeihin kun sitä tuli, joten illalla meitä tontilla odotti vain siistiksi pinotut säkit ja rakennusten uunituoreesti lämpimät perustukset. Vau!
Tadaa! Sokkelit valmiit ja roskat paketoitu

Viikkoon on oltava tyytyväinen. Homma eteni ja Perustavan väki oli erittäin ystävällista, kohteliasta ja ammattimaista. Tekivät tarkkaa työtä, pysyivät aikataulussa ja jaksoivat jutella meille työmaanotkujille. Neuvoivat patolevytyksen kanssa ja jopa nauroivat keskinkertaisille vitseilleni. (Ehkä kohteliaisuuttaan sillä maksanhan heidän palkkansa.) Valujen kanssa sitä oltiin myös vikuroivan sään armoilla. Toivottiin ettei olisi pakkasia, ettei valu jäädy pilalle ennen riittävää kovettumista. Eikä toisaalta liian kuumaa ja aurinkoista ettei kura kuivu liian nopeasti. 

Alkuviikolla yöpakkaset hellittivät sopivasti. Pohja oli kuiva, eikä jäätä tarvinnut pelätä. Työskentelypäivät olivat poutaisia kevätpäiviä ja valun jälkeisenä yönä mittari kävi alimmillaan -2c. Jes! Toki totuus on et ammattimiehet tekevät kestäviä rakenteita säällä kuin säällä, mut silti ajoitus oli juuri passeli. Pidetään peukkuja et hyvä tuuri jatkuu tulevillakin viikoilla.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Ilahdun, jos jaat ajatuksesi ja jätät kommenttisi :)