keskiviikko 6. syyskuuta 2017

Hidasta edistystä siellä täällä

Raksaviikolla 35 hommat eteni siellä täällä. Talon julkkari sai paneelia pintaan, joskaan ei valmiiksi asti. Kodarille alkoi muotoutua terassi, mutta vain päälilautojen osalta. Talon katon mdf-panelointi sen sijaan vietiin päätökseen. Sauna ja kylppäri ei kuitenkaan edennyt, kun paneelit saapuivat vasta. Saunan osalta keskiviikkona, toiset perjantaina.



Sievin työnjohtaja ja rakennusjohtaja kävivät katsastamassa kohteen. Tekivät pari puuttuvaa huomiota. Pyysivät timpureja tekemään käyttöullakolle kulkukuilun ja mm.lyhentämään kylppärin katosta seinälle tulevaa höyrysulkua (jotta laatoittaja pääsee eristämään ja laatoittamaan). Nämä huomiot timpuritiimi korjasi heti seuraavana päivänä. Sen jälkeen tallissa aloitettiin sisäkaton levytys. Takaosastaan sekin jäi kesken. Samoin varaston puoli on levyttämättä. Kipsilevyt seisovat edelleen pihalla ja suojapeittten pirulainenkin oli vuotanut kastellen päälimmäisiä. Siittä ukin kanssa pari levyä kipattiin suoraan jätekuormaan, kun ihan mureni käsiin.. 

Nyttemmin on ollut ilmassa sellaista, et syystä tai toisesta timpureiden hommat jää vähän vaiheeseen. Tässä kohtaa oltais jo toivottu saatavan keskeneräisyyksiä valmiiksi, ni ei kamat ois levällään. Tallikin olisi hyvä säilytyspaikka syksyn tullen, kun sen saisi sisäosien puolesta käyttöön. Mutku ei..

Vaan tuli sitä viikolla sellainenkin olo, et "Hei, tää kyl valmistuu." Loppuviikolla nimittäin pölähti paikalle laattatoimitus ja saumalaastit. Siinä oli meille tuhannen kilon edestä iltajumppaa kun kannettiin paketteja sisälle.


Laatoittaja kävi työmaalla tarkastamassa kohteen. Vähän kummeksui, ettei talon sisäseinien tasoitetöitä oltu vielä tehty. Sitä timpurit ja mekin ollaan ehditty ihmetellä kun matskut oli tulleet jo muutama viikko sitten. Noh, se ei laatoittajaa estänyt. Lupasi tulla maanantaina mittailemaan ja tekemään hionta- ja tasoitetöitä.

Lattioiden pinnoitusta silmällä pitäen mua on jännittänyt valun kuivumisaste. Työpaikalta on ikävänlaista sisäilmakokemusta tilanteesta, jossa liian märkää valua on pinnoitettu. Meillä on valua varten kaksi 3kw rakennuspuhallinta pöhisseet usean viikon yötä päivää. Lämpimänkostean ilman ulosviennistä on vastannut kuivainpropeli työmaaoven ilmareiässä. Silti vähän jännitti, kun lattialämmityksen kytkentä myöhästyi 4 viikolla ja lattian betoniliimakin oli poistettu vain osittain.

Valun kuivuus mitattiin männä viikolla Turun kuntotutkimuksen toimesta. Lattiaan piikattiin reilu 3cm syvä hole josta betonia otettiin näytteeksi. Oli hyvä, et satuin olemaan paikalla. Mittamies oli toki saanut piirrustukset lattialämmityputkista, mut niihin ei oltu merkitty turvallista piikkauspaikkaa. Olisi ollut varsin ikävä, jos ennen talon valmistumista saataisiin lattialämmitysputki vuotamaan lattian sisään. Ohje oli piikata kodarin kynnykseltä. Muistin siinä kulkevan käyttövesiputken, joten ennen valua ottamistani kuvista tarkistettiin vielä vetojen sijainteja.


Kodarin kynnykselle piikattiin niin et pahaa teki näin tottumattomalle. Mietin, et jos tuosta ei valu halkee, ei halkee sit mistään. Pala otettiin valun paksuimmasta kohdasta, sillä näytteen kohilla kulki jäykistävän seinän vuoksi 5cm muuta valua syvempi kohta. (Tuloksissa tarkoittaa sitä, et muualla arvo on todennäköisesti mitattua parempi kuin 13cm sijaan betonia on muualla vain 8.5-9.5cm.) Seuraavana päivänä tuli tuomio; on kuiva, saa pinnottaa niin eristeitä, laattoja kuin laminaattiakin. Phuuh.. Yks stressi vähemmän. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Ilahdun, jos jaat ajatuksesi ja jätät kommenttisi :)