Pääsiäisen puoliväli

Pitkäperjantain tunnelmaa
kotosalla.

Niin pääsiäisen pyhät kuin raskauskin on notkahtanut puolenvälin paalun ylitse. Viikot ovat menneet oudon hitaasti, mutta yhtäaikaa salaman nopeasti. Puolivälissä, mekö, nyt jo?

Tarkalleen ottaen raskausviikkoja on 21+3.Vaikka raskaus menisi maksimaalisesti yli ja saavuttaisi 42+ viikon, on siitä huolimatta puoliväli laskennallisesti viimeistään nyt niukin naukin ohitettu. Kimalaisella puolestaan on ikää noin 19 viikon verran. Jos hän viihtyy hämärän hyssyssä yksiössään vielä toisen samanmoisen, onkin laskettu aika käsillä. Jos hän tulee ennen H-hetkeä ollaan hyvästikin yli puolimatkassa. Nyt jo?! Uskomatonta. Nyt sitä pikkuhiljaa alkaa ymmärtää kevään tekevän tuloaan, ja vauhdilla. Loppukevät tulee sujahtamaan pikaisesti kun työviikkoja rytmittää yksittäiset lomaviikot joista saa tästä lähin nauttia joka kuussa.

Nyt pääsiäisestä alkoi kevätlomaviikkomme, joten eilen köröttelimme 900km matkan mökille pohjoiseen keväthankia ihastelemaan. Kirjaimellisesti, sillä mökin aukiajettua pihaa koristaa talven aikana kerääntynyt kinos, jonka korkeus hipoo räystästä. Vaikka hanget ovat mahtipontisia, niin muuten lomaa vietetään maltisella mittakaavalla. Suurimmat vauhtiaktiviteetit vaihtuvat tällä kertaa rauhalliseen oleskeluun ja päiväpatikointiin Koillismaan jylhissä metsissä. Kahdestakin syystä. Ensinnäkin ollaan molemmat oltu kipeänä ja edelleen osin toipilaina, päivät menee niiskuttaessa, yöt yskiessä. Toiseksi Eiran kanssa vauhtiaktiviteetit on olleet kirjaimellisesti Vaudikkaita. 

Huskyjen kyydissä 1/2016

Tässäpä pari esimerkkiä: Loppiaisviikon talvilomalla oltiin ajelemassa hysky-valjakolla. Reen ohjaksissa ollessani tukijalkani lipesi ja raahauduin käsivoimien varassa reen perässä niin et lumi pöllysi. Reestä kuulin iloisia "Hyvin menee"-kannustushuutoja samalla kun koitin taistella etten jäisi umpihankeen virumaan. Onneksi h.10 Kimalainen oli pikkuruisena hyvin suojatussa pesässään eikä varmaankaan ollut moksiskaan pienestä mahaliu'usta. 

Eiran kyydissä 1/2015

Viime vuonna puolestaan moottorikelkan kaasukahvassa ei Eira The Rämäpään ajaessa tuntunut olevan kuin kaksi asentoa - tyhjäkäynti ja hanat kaakkoon. Takaritsivuorollaani kankut eivät meinanneet pysyä penkissä ja kartankin putoaminen huomattiin vasta kilsan päässä putoamispaikasta. Uukkaria tehdessä tömähdettiin kiinni umpihankeen ja siinä sitä olikin ihmettelemistä :D

Eli joo; ehkäpä näin Kimalaisen asuinsijan pyöristyessä pitää keksiä sellaista äiti-ihmisille sopivaa puuhaa. Retkeillään metsässä kuuman täysmaitoon tehdyn kaakaon kera, lueskellaan, herkutellaan, lämmitetään saunaa ja piipahdetaan ihmisten ilmoilla treffeillä tai vaikkapa keilaamassa. Tänään olisi JVG:n keikka Rukalla. Itse en oo suomiräpin suurkuluttaja, mut miksipä ei sinne ajaisi, jos E on kiinnostunut. Pääsiäinen, Ruka ja AfterSki-meininki. Siellä kun keikan verran kiikutaan mehulaseinemme, niin luulen molempien kiintiön täyttyvän siinä määrin, et emme koe jäävämme mistään paitsi vaikka loppuvuos (ja roimasti pidenpäänkin) meniskin kotihiireillen. Eteenkin kun varsinaisesti ei olla mitään baari-ihmisiä.. Jännää nähdä mitä Kimalainen suomipoikien musisoinnista meinaa. Ja saas nähdä tuleeko lähdettyä vai voittaako mukavuudenhalumme illalla kuitenkin ;)

Vaikka pääsiäslomamme ei ole päässyt kunnolla edes alkamaan, häämöttää seuraava kesälomaviikko jo toukokuun alkupuolella. (Työpaikallani kun kesälomia on pidettävä pois vähintään 2 viikkoa, jos on aikeissa jäädä äitiyslomalle kesäkauden aikana.) Toukokuussa tuskin tulee lähdettyä enää mihinkään kauemmas kahdestaan, sillä Eiralla on niillä main perinteisesti työkiireitä ja mullakin jo muita suunnitelmia. Jussista alkaa sitten toinen kesälomaviikko ja siihen päälle äitiysloma, joka Seinäjoen asuntomessuja lukuunottamatta niin ikään tulee varmaan vietettyä parin sadan kilsan säteellä kotikyliltä.

Nautitaan nyt siis täysin rinnoin rauhallisesta mökkiviikosta, joka näillä näkymin jää viimeiseksi kaksin tehtäväksi aikuisten reissuksemme vähään aikaan <3