On hienoa seurata, miten timpureiden käsissä puukasa muuttuu rakennukseksi. Ensin kehykseksi, sitten suojatuksi kuoreksi. Kalliopihlajamme edistyy silmissä. Jännityksellä saa odottaa mitä on päivän aikana tapahtunut kun iltasella pyörähdämme työmaalle tsekkaamaan siivouksen tarpeen ja suojaukset. Ja siellähän tapahtuu.
 |
| Ensimmäisen päivän jälkeen |
Työt alkoivat raksaviikolla 19. (Tarkoittaa myös kalenteriviikkoa, kun soppari tehtiin vuoden vaihteessa. Siittä alkoi toimitusviikot raksuttaa ja meidän due-date etenee käsikädessä kalenterin kanssa aina viikolle 43 asti.) Päivässä parissa nousi runko. Raksaviikolla 20 jatkettiin rungon kanssa. Pari päivää koottiin talon päätykolmioita maassa. Sitten tuli nosturiauto ja kattotuolit heilahtivat paikoilleen päivässä. Talon päädyssä seisoessa iski todellisuus amatöörirakentajan tajuntaan; "ai, tää on näin korkea.. Onkohan se maalaaminen sittenkään ideoiden parhaimmistoa..?"
Raksaviikolla 21 työ jatkui aluskatteen asennuksella. Taloon rakennettiin kattolyhty ja tuulensuojalevyjä alettiin asentamaan paikoilleen. Vastaava mestarimme totesi kipsilevyjen kiinnityksen olevan turhan harvassa ajatellen sen jäykistävää tarkoitusta. Siitä timpureille huomautettiin (pariinkin otteeseen) ja kiinnityksiä tiivistettiin.
Samaisella viikolla ikkunat ja ovet (talon ja tallin pääovia lukuunottamatta) tupsahtivat tontille. Niitä ei turhaksiltaan pihalla makuutettu, vaan iltapäivällä puolet laseista oli jo paikallaan. Seuraavana päivänä asennettii loput. Nyt meidän kodarissa on oikein ovikin. Aikamoista :)
Samoin tein alkoi sujahdella villat seiniin. Siinä missä rakennustarkastaja oli pyhäviikon vaihteessa lyhyellä lomalla, timpurit painoivat menemään helatorstainakin. Näin ollen Rv.22 alussa tehtävä rakennustarkastajan runkokatselmus oli hivenen pidemmällä kuin pelkkä runko. Murhetta siittä ei tullut, sillä talli oli vielä runkovaiheessa ja talon runko oli sisäpuolelta tarkistettavissa.
Katselmuksessa saatiin pari ohjetta; toinen tallin pylväiden yläpääkiinnityksen vahvistamiseksi ja toinen talon käyttöullakkopäädyn tukemiseksi vaakapuulla. Samalla tuli leima paperiin ja hyvän kesän toivotus. Jatkossa nähdään syksyllä kun loppukatselmuksen aika on. Aika huimaa :)
Ooh, olen yllättynyt miten nopeasti pitkästä tavarasta syntyy talo. Osaava porukka tietää tietenkin, mitä tekevät. (Yritin eilen kommentoida, mutta kommentti katosi kerta toisensa jälkeen bittiavaruuteen. Blogspotissa tuntuu välillä tökkivän.)
VastaaPoistaSamaa välillä itsekin ihmettelee. Timpureita tontilla on heilunut 1-4, pääosin 2. Välillä on ollut välipäiviä, mut työpäivinä tapahtuu nopsaan. Onhan se puoliksi uskomatonta seurata vieressä kuinka ripeään torppa nousee, vaikka suuntaa antava aikataulu onkin tiedossa.
PoistaAi ai, toi on se jännittävin osuus, ainakin näin ulkopuolisen silmin nähtynä! Talo tosiaan nousee pystyyn häkellyttävän nopeasti sitten kun sitä pystyttämään aletaan! Teidän projekti tuntuu muutenkin etenevän hyvää tahtia ja ilman suurempia ongelmia, hyvä:) Se antaa jotenkin uskoa ettei kaikki rakennusprojektit saa hiuksia harmaantumaan:D
VastaaPoistaHeh, kohtuullisen mukavasti on mennyt ja toivottavasti menee jatkossakin. Säätöä ja harmaita suortuvia kuuluu varmaan jokaiseen projektiin, eikä niiltäkään ole vältytty. Välillä on stressikäyrä mulla punaisella, Eira ottaa rennommin. Kertooko se enemmän taloteknisen vastuun jakautumisesta vai luonteenlaadusta..? :D
Poista